Testissä verkostosuhteet - puhetta vai käytäntöä? tapaustutkimus konepajateollisuudesta

Kone- ja metallituoteteollisuus on Suomen merkittävimpiä teollisuuden aloja. Tärkeimpänä tekijänä Suomalaisessa kilpailukyvyssä on pidetty teknologista osaamista, joka on perustunut pitkään teolliseen historiaan ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Konepajateollisuudelle on ominaista suuret toimi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lundbom, Janne
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kauppakorkeakoulu, Faculty of Social Sciences, School of Business and Economics, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Taloustieteet, Department of Social Sciences and Philosophy, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2009
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38519
Description
Summary:Kone- ja metallituoteteollisuus on Suomen merkittävimpiä teollisuuden aloja. Tärkeimpänä tekijänä Suomalaisessa kilpailukyvyssä on pidetty teknologista osaamista, joka on perustunut pitkään teolliseen historiaan ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Konepajateollisuudelle on ominaista suuret toimijat, jotka muodostavat ympärilleen kärkiyritysvetoisia verkostoja, missä eri teknologiayritykset toimivat. Kilpailun siirryttyä yksittäisten yritysten välisestä kilpailusta enenevässä määrin yritysverkostojen väliseen kilpailuun on löydettävä uusia yritystenvälistä yhteistyötä parantavia tekijöitä. Tutkimuksessa verrattiin tapaustutkimuksen keinoin keskisuomessa sijaitsevan konepajateollisuuden verkoston käytänteitä aiempaan verkostoja koskevaan keskusteluun. Tutkimuksessa kerättiin 12 haastattelun aineisto, jonka tulkinnassa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa löytyi neljä keskeisellä tavalla yritystenvälistä yhteistyötä rajoittavaa toimintatapaa. 1. Kärkiyrityksen taipumuksella pilkkoa projekteja ja rajoittaa jakamaansa informaatiota oli verkoston toimittajayritysten toimintaa ja siten koko verkoston toimintakykyä rajoittavia seurauksia. 2. Myös suunnittelutoimistojen jatkuvalla vaihtamisella oli verkoston kannalta haitallisia kerrannaisvaikutuksia. 3. Kärkiyrityksen saneleman keskitetyn hankinnan toimintamallin tavoite ei taannut edullisempia kustannuksia ja se heikensi koko verkoston kilpailukykyä. 4. Kärkiyrityksen vähennettyä omia resurssejaan ulkoistetun osan kohdalta sen osaaminen on samalla ohentunut, jolloin kehitysyhteistyön haasteeksi toimittajien kokemusten perusteella nousi asiantuntevien keskustelukumppaneiden löytäminen. Verkostoihin liitetyt toimintamallit näyttäytyivät pikemminkin yritysten tavoitetilana, kuin toteutuneina käytänteinä. Suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi tulisikin yhteistyössä käytettäviä toimintamalleja tarkistaa ja samalla hyödyntää niitä positiivisia kokemuksia, joita verkostomaisella toimintatavalla on jo aikaansaatu.