| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mahdollisuuksia äitiys- ja lastenneuvolan
perhetyö luo pikkulapsiperheiden vanhemmuuden varhaiseksi tukemiseksi asiakasperheiden
vanhempien näkökulmasta. Tarkoituksena on tarkastella neuvolan perhetyön tarpeen
taustalla olevia perhetilanteita, sen kautta saatua apua ja tukea sekä avun saannin mahdollistavia
tekijöitä työskentelyssä. Tutkimuksen viitekehyksenä on vanhemmuuden varhainen
tukeminen yhteiskunnallisessa kontekstissa, jota lähestytään sosiaalisen tuen käsitteen
kautta. Koska tutkimuksen toimintaympäristönä toimii äitiys- ja lastenneuvola, vanhemmuuden
tukemiskeskustelu keskittyy nimenomaan vauva- ja pikkulapsiperheisiin ja niihin
liittyviin vanhemmuuden erityiskysymyksiin. Toinen keskeinen teema on perhetyö vanhemmuutta
tukevana interventiona ja sen sijoittuminen osaksi äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa.
Tutkimus on tapaustutkimus yksittäisessä perhekeskushankkeessa toteutetusta äitiys- ja
lastenneuvolan perhetyöstä. Tutkimuksen pääasiallinen aineistonkeruumenetelmä on teemahaastattelu
ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkimuksen aineiston
muodostaa kymmenen vanhempien haastattelua, joista viiteen osallistui sekä perheen äiti ja
isä ja viiteen osallistui pelkästään perheen äiti. Haastattelut ja sitä kautta myös tutkimustulokset
ovat paljolti perheen äidin kokemuksia neuvolan perhetyöstä. Lisäksi tutkielmassa
on hyödynnetty hankkeen aikana tuotettua kirjallista materiaalia, jotka ovat toimineet lähinnä
haastatteluaineiston tukena.
Tutkimustulokset osoittavat, että neuvolassa huolen perheen tilanteesta oli synnyttänyt
äidin jaksamisongelmat. Taustalla olivat äidin yksinäisyys, vaativat lapset, parisuhdeongelmat,
sosiaalisen verkoston ohuus tai epävarmuus vanhempana toimimisen suhteen.
Vanhempien kokemuksen mukaan neuvolan perhetyön myötä äidin jaksaminen parantui,
vanhemmat saivat vahvistusta vanhemmuuteensa ja erilaisia uusia ajatus- ja toimintamalleja
arjen hallitsemiseksi. Äidin jaksaminen parantui elämän- ja arjenhallinnan lisääntymisen
myötä, minkä mahdollisti perhetyöntekijän antama keskusteluapu lastenhoitoon, kehitykseen
ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perhetyön myötä perheen sisäinen ilmapiiri ja
vuorovaikutus parantuivat, minkä kautta koko perheen hyvinvointi lisääntyi. Avun mahdollistumisen
kannalta merkittäviä tekijöitä olivat avoin ja luottamuksellinen keskusteluyhteys,
perhetyön prosessin läpinäkyvyys ja perheen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.
|
|---|