Yhteenveto: | Suomen kunnallishallinto on kohdannut viimeisten vuosikymmenien aikana lukuisia muutoksia.
Merkittävimpänä näistä voidaan pitää 1990-luvulla tapahtunutta valtion tiukan
normiohjauksen purkua. Tämän lisäksi yhteiskunnalliset ongelmat ovat tulleet entistä vaikeammin
hallittaviksi. Muutosten myötä myös sosiaalivirastojen on ollut välttämätöntä
tarkistaa ja uudistaa organisaatiotaan, jotta se olisi uudessa ympäristössä toimintakykyinen.
Tässä pro gradu-tutkielmassa keskityttiin kunnan sosiaaliviraston sisäisen rakenteen ja sen
toimintakyvyn analysoimiseen. Tarkastelun pohjana toimi Henry Mintzbergin teoria tehokkaasta
organisaatiorakenteesta. Sosiaaliviraston sisäistä rakennetta tutkittiin johdon
laatimien kirjallisten ohjeiden ja sääntöjen avulla. Tarkasteltaviksi rakenneratkaisuiksi valittiin
Mintzbergin teorian pohjalta käyttäytymisen kaavamaistaminen, yhteyskeinojen
käyttö sekä vallan hajauttamisen taso. Tutkimuksen ongelmaksi asetettiin, miten sosiaaliviraston
sisäiset ohjeet muokkaavat organisaation rakennetta?
Tutkimuksen aineisto analysoitiin objektiiviseen hermeneutiikkaan pohjautuvan latenttien
merkitysten rekonstruktiometodin (LMR) avulla. Analysoitavasta tekstiaineistosta on
LMR-metodin avulla mahdollisuus nostaa esille piileviä, latentteja merkitysrakenteita, jotka
tiedostamatta vaikuttavat tekstin tuottajan toiminnassa. Latenttien merkitysrakenteiden
nähdään heijastavan yhteisön kulttuurista ja historiallista luonnetta.
Saadut tutkimustulokset osoittivat, että sosiaaliviraston sisäinen rakenne muodostetaan
hyvin mekaaniseksi ja jäykäksi, vaikka Mintzbergin teorian mukaan sosiaaliviraston kohtaamat
monimutkaiset ongelmat edellyttäisivät organisaatiolta paljon hajautuneempaa ja
orgaanisempaa muotoa. Tutkimuksen johtopäätös oli, että jäykkää organisaatiorakennetta
sosiaaliviraston organisaatiossa ylläpitää johtajien tiedostamaton epävarmuus. Epävarmuus
estää johtoporrasta uudistamasta organisaation sisäistä rakennetta. Johtajien kokema epävarmuus
liittyy pelkoon työtehtävien laiminlyömisestä sekä epävarmuuteen muutoksen
läpiviemisestä.
|