"Sisäiset menettelyohjeet on tehty siksi, että käytäntö eri työntekijöiden kanssa olisi yhtenäisempää" tutkimus sosiaaliviraston sisäisten ohjeiden vaikutuksista organisaation rakenteeseen ja toimintakykyyn

Suomen kunnallishallinto on kohdannut viimeisten vuosikymmenien aikana lukuisia muutoksia. Merkittävimpänä näistä voidaan pitää 1990-luvulla tapahtunutta valtion tiukan normiohjauksen purkua. Tämän lisäksi yhteiskunnalliset ongelmat ovat tulleet entistä vaikeammin hallittaviksi. Muutosten myötä myös...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nevalainen, Maria
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2009
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38462
Kuvaus
Yhteenveto:Suomen kunnallishallinto on kohdannut viimeisten vuosikymmenien aikana lukuisia muutoksia. Merkittävimpänä näistä voidaan pitää 1990-luvulla tapahtunutta valtion tiukan normiohjauksen purkua. Tämän lisäksi yhteiskunnalliset ongelmat ovat tulleet entistä vaikeammin hallittaviksi. Muutosten myötä myös sosiaalivirastojen on ollut välttämätöntä tarkistaa ja uudistaa organisaatiotaan, jotta se olisi uudessa ympäristössä toimintakykyinen. Tässä pro gradu-tutkielmassa keskityttiin kunnan sosiaaliviraston sisäisen rakenteen ja sen toimintakyvyn analysoimiseen. Tarkastelun pohjana toimi Henry Mintzbergin teoria tehokkaasta organisaatiorakenteesta. Sosiaaliviraston sisäistä rakennetta tutkittiin johdon laatimien kirjallisten ohjeiden ja sääntöjen avulla. Tarkasteltaviksi rakenneratkaisuiksi valittiin Mintzbergin teorian pohjalta käyttäytymisen kaavamaistaminen, yhteyskeinojen käyttö sekä vallan hajauttamisen taso. Tutkimuksen ongelmaksi asetettiin, miten sosiaaliviraston sisäiset ohjeet muokkaavat organisaation rakennetta? Tutkimuksen aineisto analysoitiin objektiiviseen hermeneutiikkaan pohjautuvan latenttien merkitysten rekonstruktiometodin (LMR) avulla. Analysoitavasta tekstiaineistosta on LMR-metodin avulla mahdollisuus nostaa esille piileviä, latentteja merkitysrakenteita, jotka tiedostamatta vaikuttavat tekstin tuottajan toiminnassa. Latenttien merkitysrakenteiden nähdään heijastavan yhteisön kulttuurista ja historiallista luonnetta. Saadut tutkimustulokset osoittivat, että sosiaaliviraston sisäinen rakenne muodostetaan hyvin mekaaniseksi ja jäykäksi, vaikka Mintzbergin teorian mukaan sosiaaliviraston kohtaamat monimutkaiset ongelmat edellyttäisivät organisaatiolta paljon hajautuneempaa ja orgaanisempaa muotoa. Tutkimuksen johtopäätös oli, että jäykkää organisaatiorakennetta sosiaaliviraston organisaatiossa ylläpitää johtajien tiedostamaton epävarmuus. Epävarmuus estää johtoporrasta uudistamasta organisaation sisäistä rakennetta. Johtajien kokema epävarmuus liittyy pelkoon työtehtävien laiminlyömisestä sekä epävarmuuteen muutoksen läpiviemisestä.