Tutkimus Dewey-Hickman-näkökulmasta teknologiaan ja sen suhteesta kasvatukseen

Tällä tutkimuksella on kolme keskeistä päämäärää: i) tutkia Larry Hickmanin tulkintaa Deweyn teknologiakäsityksestä, jota kutsun Dewey–Hickman-näkökulmaksi teknologiaan (DH-näkökulma), ii) verrata The Quest for Certainty-teoksen (TQCteos) teknologiakäsitystä DH-näkökulmaan, ja iii) tutkia deweylaise...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pätsi, Panu
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2009
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38442
Kuvaus
Yhteenveto:Tällä tutkimuksella on kolme keskeistä päämäärää: i) tutkia Larry Hickmanin tulkintaa Deweyn teknologiakäsityksestä, jota kutsun Dewey–Hickman-näkökulmaksi teknologiaan (DH-näkökulma), ii) verrata The Quest for Certainty-teoksen (TQCteos) teknologiakäsitystä DH-näkökulmaan, ja iii) tutkia deweylaisen teknologian mahdollisia suhteita kasvatukseen ja siihen liittyviin aiheisiin. DH-näkökulman mukaan teknologia on laajassa merkityksessään järjestelmällistä tutkimusta tekniikoihin, työkaluihin ja muihin artefakteihin. TQC-teos kuvailee teknologiaa luonnon ja sen energioiden hallituksi muokkaamiseksi, jota motivoivat aineellinen mukavuus ja rahallinen hyöty. DH-näkökulman ja TQC-teoksen välillä havaittiin kolme eroa: i) Dewey ei pidä tutkimuksen (inquiry) menetelmää synonyyminä teknologialle, ii) TQC-teos ei yhdistä eksplisiittisesti tekniikkaa ei-kognitiiviseen välineelliseen toimintaan, ja iii) toisin kuin DH-näkökulma, Dewey ei halua täysin irtautua perinteestä, joka yhdistää teknologian ”sovellettuun tieteeseen”. Tämän tutkimuksen mukaan deweylainen koulutus ei ole indoktrinaatiota. Koulutus voidaan nähdä yhtenä teknologian muotona ja teknologiakasvatuksena. Kokeelliseen menetelmään kohdistuva välttelykäyttäytyminen voidaan nähdä teknofobisena, ja filosofia joutuu osallistumaan tämän ”teknologian fobian” lieventämiseen, jos filosofia aikoo hyväksyä TQC-teoksessa sille annetun roolin.