| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sosiaalityöntekijän toimintaa psykiatrisessa
sosiaalityössä, kun potilaaksi tulee alaikäisen lapsen vanhempi. Tutkimuksen
tavoitteena on ollut passiivista eläytymismenetelmää käyttäen saada sosiaalityöntekijä
kertomaan toiminnastaan kehyskertomusvariaation pohjalta. Tutkimuksen
kohderyhmänä ovat psykiatrista sosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät, joiden
taustaorganisaationa ja työskentely-ympäristönä on sairaanhoitopiirin
aikuispsykiatrinen hoitoyksikkö. Tutkimuskysymykset muodostuivat seuraavanlaisiksi:
1) Mitkä tehtävät ja toimintatavat ovat keskeisiä sosiaalityöntekijän toiminnassa
aikuispsykiatrisessa hoitoyksikössä, kun potilaaksi tulee lapsen vanhempi? 2) Miten
huoli lapsen edun vaarantumisesta vaikuttaa sosiaalityöntekijän tehtäviin ja
toimintatapoihin aikuispsykiatrisessa sosiaalityössä?
Aineistonkeruumenetelmänä on passiivinen eläytymismenetelmä. Vastaajalle annettiin
kehyskertomus, jossa oli lyhyt kuvaus tilanteesta, josta sosiaalityöntekijän tuli kirjoittaa
kertomus. Kehyskertomusten variaatiot muotoiltiin tutkimuksen tavoitteisiin sopiviksi
ja niiden laadinnassa periaatteena oli luoda puitteet, jotka mahdollistavat kirjoittajalle
vapauden omaan persoonalliseen tyyliin ja luovuuteen. Eläytymismenetelmäaineiston
analysointi on aineistolähtöistä ja analysointitapana olen käyttänyt teemoittelua.
Eläytymismenetelmäaineistosta nousseet tutkimustulokset esittelen tyyppikertomuksina
teemoittain. Tulkinnan ja johtopäätösten rinnalla syventyy keskeisten käsitteiden
sisältö.
Psykiatrinen sosiaalityö on oma erityinen osa- alueensa terveydenhuollon sosiaalityössä.
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä psykiatrista sosiaalityötä näkyväksi. Keskeisenä
tutkimustuloksena nousi lastensuojelutarpeen arviointiprosessin alkaminen
psykiatrisessa sosiaalityössä vanhemman tultua potilaaksi hoitoyksikköön.
Sosiaalityöntekijä tekee lastensuojelutarpeen arvion moniammatillisen
työryhmätyöskentelyn tuella sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulmasta.
Sosiaalityöntekijän työn tavoitteena on hyvän yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen
ilmapiirin saavuttaminen sekä yhteisymmärryksen luominen lapsen ja lapsen
vanhempien kanssa lastensuojelutarpeen selvittelyprosessin perustaksi. Mikäli
lastensuojelutarpeen arviointiprosessin aikana on herännyt huoli lapsen edun ja
hyvinvoinnin vaarantumisesta, se johtaa yhteydenottoon lastensuojelun
sosiaalityöntekijään. Lastensuojelutarpeen arviointiprosessi jatkuu lastensuojelutarpeen
selvittelynä sosiaalitoimen lastensuojeluyksikössä.
Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat psykiatrinen sosiaalityö, lapsen etu, lapset ja
vanhemman mielenterveyden häiriö sekä lastensuojelutarpeen selvittely.
|
|---|