| Yhteenveto: | Tutkimus käsittelee uskonnollisen uskon merkitystä yksilön psyykkiselle tasapainolle.
Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: miksi ihmiset uskovat?
Minkälaisiin psykologisiin prosesseihin usko perustuu? Minkälaista positiivista merkitystä
uskolla voi yksilön psyykkisen tasapainon kannalta olla? Näihin kysymyksiin etsitään
vastauksia turvautumalla William Jamesin, Mortimer Ostow’n, Sigmund Freudin, Ana-Maria
Rizzuton sekä Matti Hyrckin teoksiin.
Tutkimuksessa esitellään ensin Jamesin jako henkilökohtaiseen ja institutionaaliseen
uskontoon, joista tarkastelun kohteeksi otetaan henkilökohtainen uskonto. Tämän katsotaan
tarkoittavan pitkälti samaa ilmiötä, kuin Ostow’n hengellisyys, jonka Ostow on itse jakanut
kolmeen osaan (vavisuttavuus, Hengellisyys, mystisyys). Näitä kahta pidetään tutkimuksessa
uskonnollisen uskon takana olevana kokemusten ja tunteiden alueena, jota tutkimuksessa
kutsutaan Ostow’ta mukaillen hengellisyydeksi.
Tutkimuksessa pyritään myös tunnistamaan niitä psykologisia prosesseja, jotka ovat sekä
hengellisyyden että osittain myös uskon taustalla. Ostow’n mukaan hengelliset kokemukset
eri voimakkuuksissaan toistavat samoja tunteita, joita on koettu varhaislapsuudessa suhteessa
ensisijaiseen toiseen, äitiin. Nämä arkaaiset kokemukset eivät ole jääneet ns. eksplisiittiseen
muistiin (tämän oletetaan johtuvan mahdollisesti aivojen kehitysasteesta) mutta niihin
liittyneet tunteet ovat implisiittisessä muistissa ja nousevat esiin hengellisissä kokemuksissa.
Freudin ja Rizzuton avulla pohditaan jumalan alkuperää. Freudin mukaan jumala on vain
biologisen isän “korotettu” versio, kun taas Rizzuton mukaan jumalarepresentaatio voi saada
aineksia kummankin vanhemman (tai mahdollisesti sisarusten tai isovanhempien)
objektirepresentaatioista. Freudin negatiivisesta suhtautumisesta poiketen Rizzuto määrittelee
uskon ns. transitionaali-ilmiöksi, joka on osa tervettä psyykkistä toimintaa.
Uskon merkitys psyykkiselle tasapainolle on tutkimuksen mukaan kiintymyksen ja
läheisyyden tarpeiden tyydyttämisessä, mielialan säätelyssä ja transitionaalitilan ilmiönä myös
leikin ja fantasian mahdollisuutena. Tämän lisäksi tutkimuksessa pohditaan myös ns.
container-funktiota, joka voidaan Hyrckin mukaan heijastaa jumalaan.
|
|---|