| Summary: | Tässä pro gradu tutkimuksessa tarkastellaan sitä millaisia merkityksiä terveyskeskuksen
henkilökuntaan kuuluvat työntekijät liittävät työpaikkansa arvoihin ja byrokratiaan.
Tutkimuksessa kysytään lisäksi, minkä merkityksen haastateltavat näkevät olevan arvoilla
ja byrokratialla työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena ei
ole tulosten yleistettävyys, vaan pyrkimyksenä on tarkastella byrokraattisen
hallintokulttuurin omaavan organisaation henkilöstön arvoihin ja byrokratiaan liittyviä
näkemyksiä. Organisaatio ja haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa peitenimillä.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan arvoja sosiologisten, filosofisten ja
psykologisten käsitteiden määritysten kautta. Arvot nähdään monimerkityksisinä,
suhteellisen pysyvinä valintataipumuksina, jotka muodostavat oleellisen osan
organisaatiokulttuuria, jota tutkielmassa lähestytään Sheinen ja Hofsteden näkemyksiin
pohjautuen. Koska tutkimuksen kohteena on julkinen organisaatio, jonka toimintakulttuuri
on byrokraattinen, on organisaation toimintaa tarkasteltu Weberin byrokratiateorian ja
myös toiminnanteorian valossa. Weber näkee arvot ja byrokratian toimintaan liittyvinä
ominaisuuksina. Arvotekijöitä lähestytään myös markkinaohjautuvuuden vaikutuksesta
käsin eli toisin sanoen miten hyvinvointivaltion muutos näkyy julkisen sektorin arvoissa.
Tutkimuksen empiirisen aineiston kerääminen on toteutettu teemahaastattelulla.
Haastatteluja on yhteensä seitsemän. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla
sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan organisaation virallisten arvojen merkitys koettiin vieraiksi,
johtuen siitä, että niihin ei ollut kukaan haastateltavista päässyt vaikuttamaan. Virallisia
arvoja ei kuitenkaan nähty turhiksi, koska niiden pohjalta oli rakennettu työyksikköjen
arvot. Haastateltavat eivät nähneet omien arvojensa olevan ristiriidassa virallisten arvojen,
eikä myöskään työyksikköjen arvojen kanssa. Työtään ohjaavina arvoina he näkivät arvot,
jotka heidän mielestään olivat tärkeitä oman työn tekemisen ja työssä asetettujen
tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Haastateltavien suhde työhön oli tunnepitoisten arvonäkemysten muodostama. Työ nähtiin
sosiaalisena toimintana, jota arvot ohjaavat. Byrokratiaa ei koettu pelkästään negatiivisena
tekijänä. Sen koettiin lisäävän jossain määrin työmäärää mutta se nähtiin myös monissa
asioissa työtä helpottavana tekijänä. Haastateltavat kokivat arvojen ja byrokratian
vaikuttavan myönteisesti heidän työhyvinvointiinsa ja työhön sitoutumiseensa. Työ nähtiin
tärkeäksi ja sitä ei voi tehdä ellei siihen ole sitoutunut. Heidän mukaansa terveyskeskus
työpaikkana vastasi heidän odotuksiaan.
|
|---|