Resursseista toimintamahdollisuuksiin tutkimus suomalaisen vanhustenhuollon oikeudenmukaisuudesta

TIIVISTELMÄ RESURSSEISTA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN. Tutkimus suomalaisen vanhustenhuollon oikeudenmukaisuudesta. Jari Pirhonen Filosofia ja sosiologia Pro gradu- tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaajat: Arto Laitinen (filosofia) ja Jyrki Jyrkämä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pirhonen, Jari
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2012
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38400
Kuvaus
Yhteenveto:TIIVISTELMÄ RESURSSEISTA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN. Tutkimus suomalaisen vanhustenhuollon oikeudenmukaisuudesta. Jari Pirhonen Filosofia ja sosiologia Pro gradu- tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaajat: Arto Laitinen (filosofia) ja Jyrki Jyrkämä (sosiologia) Syksy 2012 Sivumäärä: 132 sivua + kaksi liitettä Käsissäsi on filosofis-sosiologinen tutkimus suomalaisen vanhustenhuoltokentän toimintaa ohjaavasta arvopohjasta. Tutkimuksen keskiössä on voimakkaasti asiakasmääräänsä kasvattava palveluasuminen. Demografinen kehitys ja raskaammaksi muuttuva huoltosuhde yhteiskunnassamme on herättänyt vilkasta keskustelua vanhustenhuollon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Nyt näyttää siltä, että vanhustenhuollon resurssit asiakasta kohden pienenevät tulevaisuudessa väistämättä. Tällä tutkimuksella osoitan, että pienenevät resurssit eivät välttämättä johda huonompaan laatuun vanhustenhuollossa. Hoidon ja hoivan kehittämisen painopistealuetta on siirrettävä resurssien määrästä niillä toteutetun palvelun laatuun. Tutkimuksessa tulen osoittamaan, että etenkin Martha C. Nussbaumin toimintamahdollisuusteoria antaa hyvät lähtökohdat ikääntyneen ihmisen hyvän, hyvinvoinnin ja koko elämisen arvoisen elämän osatekijöiden eksplikoimiseen ja analysoimiseen. On huomattava, että käsityksemme ihmisen hyvästä on ajassa muuttuva ilmiö ja käsityksemme oikeudenmukaisuudesta on sidottu käsitykseemme ihmisen hyvästä. Kyseessä on kaksi tieteenalaa yhdistävä tutkimus, joten tutkimuksen metodologia on jokseenkin poikkeuksellinen. Tutkimusteoria nousee selkeästi filosofian perinteestä, kun tarkastelen resursseja ja toimintamahdollisuuksia vanhustenhuollon oikeudenmukaisuuden perustana. Vien tutkimusteoriani kuitenkin filosofiselle tutkimukselle poikkeuksellisesti empiiriseen maailmaan testattavaksi ja teen siitä sosiologista tutkimusta. Sosiologinen tutkimusmetodini on sekin ainakin toistaiseksi melko poikkeuksellinen, sillä pestauduin lähihoitajaksi ikääntyneiden palvelutaloon empiirisen tutkimusaineiston hankkimista varten. Hoitajan positiossa havainnoimalla hankkimani aineiston olen jälleen alistanut filosofiselle analyysille Martha C. Nussbaumin teoretisointiin tukeutuen. Lopputuloksena on eräs mahdollinen suomalaisvanhusten keskeisimpien toimintamahdollisuuksien listaus muuttuvan hyvinvointikäsityksen ja vanhustenhuollon oikeudenmukaisuuden arvioimisen pohjaksi.