| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa käsitellään kuntaliitosten luonteen muutosta kuntien
toimintaympäristön muutoksissa 1990–2000-luvuilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata
tutkimuksen tapauskuntaliitosten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä pyrkiä selittämään niitä
kuntien toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Kunnat ovat kohdanneet
tutkittavalla aikavälillä voimakkaita taloudellisia suhteita koskevia muutoksia,
muuttoliikkeen voimistumisen, kansainvälistymisen ja Euroopan integraation kehityksen
sekä laajojen julkishallintoa koskevien uudistusprosessien vaikutuksia. Yksi
merkittävimmistä kuntien toimintaympäristöä muuttaneista tekijöistä on vuonna 2005
käynnistetty maamme suurin hallinnollinen uudistus, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus.
Tutkimuksen tapauskuntaliitoksina toimivat Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitos vuodelta
1993 sekä Korpilahden ja Jyväskylän vuoden 2009 alussa toteutuva yhdistyminen.
Tutkimusta varten on tutustuttu laajaan kuntaliitosaineistoon. Tutkimusaineiston
muodostavat kuntaliitosasiakirjat, kuten kuntaliitosselvitykset ja -sopimukset, liitoksia
käsittelevät muistiot ja kuntien ja kaupunginvaltuustojen sekä -hallitusten pöytäkirjat, sekä
lisäksi Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitoksen seurantatutkimus. Aineisto analysoitiin
sisällönanalyyttisin menetelmin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuntaliitosten luonne on muuttunut
toimintaympäristön muutosten myötä. Tapauskuntaliitokset edustavat omaa aikaansa ja
ilmentävät sen toimintaympäristön muutoksia. Aineiston sisällönanalyysi osoitti, että
Säynätsalon vapaaehtoinen kuntaliitos Jyväskylään voidaan tulkita hyvinvointivaltion
murroskontekstissa kunnan puolustautumiseksi 1990-luvun talouden lamalta ja
työttömyyden ehkäisemiskeinoksi tärkeän työllistäjän uhatessa vetäytyä Säynätsalosta.
Korpilahden strateginen liitos Jyväskylään ilmentää puolestaan 2000-luvun uutta hallintaajattelua
sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta tavoitteineen ja periaatteineen.
Korpilahden kunta on kokenut itsehallintonsa säilyttämisen liian suureksi taloudelliseksi
riskiksi tulevaisuudessa ja liitospäätöksellään tukee koko Keski-Suomen kehitystä oman
itsenäisyytensä kustannuksella. Tutkimuksessa päätellään muutoksia tapahtuneen lisäksi
kunnan ja kuntarakenteen yhteiskunnallisissa rooleissa sekä merkityksissä.
|
|---|