| Summary: | Äidin ja lapsen välinen suhde on pysyvimpiä ihmissuhteita. Äidin ja alaikäisen lapsen välistä
suhdetta on tutkittu paljon. Sen sijaan äidin ja aikuisen lapsen välistä suhdetta ei ole juurikaan
tutkittu. Sitä on käsitelty joidenkin tutkimuksien osana, mutta varsinaista omaa tutkimusta
aiheesta on tehty vain vähän. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että äidit kohdistavat
huolenpitoaan myös täysi-ikäisiin lapsiinsa. Suomalaisessa yhteiskunnassa nuoret aikuiset
muuttavat yleensä aikaisessa vaiheessa asumaan itsenäisesti. Itsenäistymisvaiheessa
vanhempien antamalla emotionaalisella tuella ja konkreettisella avulla on tärkeä merkitys
nuoren pärjäämisen kannalta. Tutkimusaineistonani käytin Yhteiskuntatieteellisestä
tietoarkistosta tilaamaani Reetta Rädyn alun perin Helsingin Sanomia varten keräämiä
valmiita aineistoja: Äitinä aikuiselle ja Aikuisten lasten äidit. Kyselyt on toteutettu vuonna
2000 Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ja siihen vastasi internetissä 192 aikuisen lapsen äitiä.
Valtaosa kyselyyn vastanneista äideistä olivat nuorten aikuisten alle 31-vuotiaiden aikuisten
lasten äitejä, joka painottuu myös tutkielmani näkökulmassa. Metodologisena
lähestymistapanani käytin faktanäkökulmaa ja analysointimenetelminä käytin kvantitatiivista
ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Osan kvalitatiivisesta aineistosta kvantifioin, jotta sain
muutettua sen määrälliseen muotoon.
Tulosteni mukaan äidin ja aikuisen lapsen suhde jatkuu tiiviinä myös aikuistumisen jälkeen.
Tutkimustulosteni mukaan äidit ja nuoret aikuiset pitävät yhteyttä pääsääntöisesti vähintään
viikoittain ja he tapaavat toisiaan yleisimmin kerran viikossa tai kuukaudessa. Äitien nuorille
aikuisille antama konkreettinen apu on pääsääntöisesti taloudellista apua opiskeluaikana tai
silloin, kun nuorella aikuisella on muusta syystä pienet tulot. Äidit osallistuvat nuoren
aikuisen kodinhoitoon vain vähän ja se ei ole säännöllistä apua. Äidit osallistuvat myös
mahdollisuuksiensa mukaan tarvittaessa lastenlasten hoitamiseen. Äidit toimivat näissä
asioissa melko tasapuolisesti molempia sukupuolia kohtaan. Suurin eroavaisuus tuli esille
siinä, että äidit osallistuvat enemmän aikuisen tyttärensä kodinhoitoon liittyviin tehtäviin.
Äitiyteen vaikuttaa myös äidin tapa toimia äitinä, ja tämän vuoksi jaottelin kyselyyn
vastanneet äidit vastausten perusteella muodostamiini viiteen eri äiti tyyppiin, jotka ovat
hyväksyjä-äiti, huolehtijaäiti, sukupolvia korostava äiti, ystävä-äiti ja etäinen äiti. Äitityypillä
vaikuttaa olevan merkitystä siihen, mitä konkreettista apua äiti aikuiselle lapselleen tarjoaa.
Erityistä merkitystä sillä vaikuttaa olevan siihen, tarjoaako äiti aikuiselle lapselleen
emotionaalista tukea.
|
|---|