| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoitus on selvittää koulussa toimivien eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja
käsityksiä moniammatillisesta yhteistyöstä koulussa sekä tutkia, mikä on koulun
sosiaalityön asiantuntijuuden paikka koulun moniammatillisessa yhteistyössä. Haluan
myös tuoda esiin sen, mitä asioita koulun eri alojen asiantuntijat nostavat esiin
kuvatessaan onnistunutta tai epäonnistunutta yhteistyötä koulun henkilökunnan ja koulun
sosiaalityön välillä. Tutkimuksessa haetaan moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen
vaikuttavia tekijöitä eläytymismenetelmää käyttäen.
Olen toteuttanut tutkimukseni yhden kunnan kolmella yläkoululla. Keräsin aineiston
keväällä 2007 eläytymismenetelmällä kolmen yläkoulun oppilashuoltoryhmien jäseniltä.
Käytin aineiston keruussa kahta erilaista kehyskertomusta, joista toinen käsitteli
onnistunutta ja toinen epäonnistunutta yhteistyötä koulu ja sosiaalityön välillä.
Kertomuksia sain yhteensä 21 oppilashuoltoryhmän jäseneltä. Olen analysoinut
kertomukset taulukoimalla, tematisoimalla ja tyypittelemällä.
Tulokset osoittivat, että keskustelu moniammatillisesta yhteistyöstä painottuu pääosin
koulun sosiaalityöntekijän ympärille ja vastaajat asettivat vain vähän odotuksia muille
toimijoille.
Aineiston perusteella moniammatillinen yhteistyö toteutuu erilaisissa käytännön
yhteisöissä. Eri asiantuntijoiden välinen moniammatillinen yhteistyö ei ole pelkästään
aikaan tai paikkaan sidoksissa oleva kiinteä työmuoto. Moniammatillinen yhteistyö on
usein epävirallista ja sponttaania, yksittäisen tilanteen mukaan syntyvää ja tilanteen
ratkettua hajoavaa. Tulosten perusteella moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavat niin
asiantuntijuuteen liittyvät kuin rakenteellisiin tekijöihin liittyvät tekijät. Asiantuntijuuteen
sekä rakenteeseen liittyviä tekijöitä tarkastellaan niin yhteistyötä tehostavina kuin
yhteistyötä rajoittavina tekijöinä.
Asiantuntijuuteen liittyviä moniammatillista yhteistyötä rajoittavia tekijöitä ovat
vastaajien kertomusten perusteella asiantuntijuuden rajojen tiukkuus sekä
vaitiolovelvollisuuteen ja tiedon kulkuun liittyvät ongelmat eri asiantuntijoiden välillä.
Rakennetasolla moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia rajoittavat palveluiden
päällekäisyys, työn ja vastuun jakoon liittyvät tekijät sekä resurssien riittämättömyys.
Moniammatillista yhteistyötä tehostavia tekijöitä ovat vastaajien kertomusten mukaan
asiantuntijuuteen liittyen luottamus ja konsultointi eri toimijoiden välillä, ongelmien
ennalta ehkäiseminen sekä yhteistyö työssä jaksamisen välineenä. Rakenteellisella tasolla
moniammatillista yhteistyötä tehostavat ongelmatilanteen yhteinen arviointi, palveluiden
koordinointi, toimijoiden välinen yhteistyökokemus sekä jatkuvuus eri toimijoiden
työssä. Moniammatillinen yhteistyö koetaan koulun eri asiantuntijoiden mielestä tärkeäksi
keinoksi kohdata oppilaiden ongelmat. Vastaajien kertomuksista nousee toisaalta esiin se,
että moniammatillisen yhteistyön toteutuminen vaatii kykyä arvioida oman työn osuus ja
tarkoituksen mukaisuus erilaisissa oppilaiden pulmatilanteissa. Moniammatillinen
yhteistyö on toimiessaan yksi mahdollinen työskentelytapa, ei itseisarvo sinänsä.
|
|---|