| Yhteenveto: | Tutkielma käsittelee sitä, minkä takia menneisyyden muistaminen on tärkeää.
Tarkoituksena on selvittää muistin politiikan ja muistin etiikan ilmiöitä
yhteiskuntafilosofisella tasolla. Menneisyyden käsittelyllä on vaikutusta yhteiskunnallisiin
olosuhteisiin ja sosiaalisiin siteisiin. Tutkimuksen näkökulma onkin samaan aikaan sekä
poliittinen että eettinen. Viittaan työssä erityisesti kahteen historian tapahtumaan: Suomen
vuoden 1918 sisällissotaan sekä juutalaisten joukkotuhoon toisessa maailmansodassa,
koska kyseisistä tapahtumista on jäänyt poliittisten seurausten lisäksi syvä eettinen
jalanjälki. Tutkimuksen aineiston muodostaa aiheeseen liittyvä filosofinen, historiallinen ja
poliittinen kirjallisuus.
Tarkastelen työn alussa kollektiivisen muistin ja kulttuurisen trauman käsitteitä.
Seuraavaksi pohdin muistin politiikan ilmiöitä ja avaan näkökulmia muistin etiikkaan.
Lopuksi selvitän unohduksen ja anteeksiannon teemoja. Päätän tutkielman poliittisen
anteeksipyynnön tarkasteluun, jossa mielestäni kiteytyy politiikan ja etiikan
erottamattomuus. Menneisyyden tragedioihin johtaneiden syiden ymmärtäminen ja
muistaminen on tärkeää, jotta niiden toistamiselta voidaan välttyä, ja sen takia valintojen,
joita teemme muistamisesta ja muistuttamisesta, täytyy olla ajateltuja ja vastuullisia.
Muistin avulla voimme tunnistaa vaarat, jotka uhkaavat oman aikamme yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta.
|
|---|