| Yhteenveto: | Tässä pro gradu -työssä tutkitaan nuoruuden siirtymä- eli transitiovaiheessa olevien
nuorten taloudellista tilannetta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuorten
taloudellisen aseman (objektiiviset tulot, työssäkäynnin luonne ja kulutuskohteet) yhteyttä
subjektiiviseen hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksen lisätehtävänä on
selvittää nuorten asumistilannetta elämäntilannetta määrittävänä tekijänä. Tutkimuksen
näkökulma on monitieteinen, ottamalla huomioon psykologian ja kulutustutkimuksen
tieteenalat mutta pääpaino on sosiologisessa nuorisotutkimuksessa.
Tutkimusaineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa Finnish Educational
Transitions (FinEdu) Studies -tutkimushankkeessa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa
aikavälillä syyskuu 2005-joulukuu 2007. Projektin johtajina ovat professorit Katariina
Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi. Tutkimusprojektissa tutkitaan nuoruuden
koulutussiirtymävaiheessa olevia nuoria. Kvantitatiiviseksi pitkittäistutkimukseksi
lukeutuvan projektin viimeisin aineistonkeruu kerättiin lomakekyselyin keväällä 2006.
Tutkimusaineistoa on tarkasteltu sekä graafisin esityksin että numeerisesti prosenttiluvuin
ja korrelaatiokertoimin. Lisäksi on käytetty monimuuttujamenetelmänä lineaarista
regressioanalyysiä. Tutkimusaihetta on jäsennelty ja tulkittu lisäksi muiden
tutkimustulosten valossa, kuten valtakunnallisilla nuorisobarometreillä ja kansainvälisesti
Alankomaiden tilannetta käsittelevillä tutkimuksilla. Nuorten elämäntyytyväisyyttä on
mitattu Dienerin (1985) subjektiivisen hyvinvoinnin mittarilla, josta on muodostettu
keskiarvosummamuuttuja analyysejä varten. Hyvinvointi on teoreettisen viitekehyksen
pohjalta jaettu tutkimuksessa objektiiviseen ja subjektiiviseen hyvinvointiin.
Tutkittu ilmiö näyttäytyy erittäin kirjavaksi elämäntilanteiden vaihdellessa muun muassa
työskentelyn ja asumistilanteen suhteen. Nuorten taloudellinen tilanne subjektiivisessa
mielessä on tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvällä tasolla. Nuorten kulutus koostuu
pääosin asumiskustannuksista ja välttämättömyyshyödykkeistä mikä selittää myös hyvin
nuorten rationaalisen suhtautumisen rahaa kohti. Nuorten käytettävissä olevat tulot
koostuvat palkkatuloista, tulonsiirroista ja vanhemmilta saaduista avustuksista. Yli
kolmannes nuorista oli vastaushetkellä työsuhteessa. Epätyypilliset eli määrä- ja osaaikaiset
työsuhteet ovat tutkimuksessa keskeisiä asioita. Tutkielman tuloksista voidaan
päätellä, että kyseisessä siirtymävaiheessa nuorista näyttää muodostuvan oman elämän ja
toiminnan agentteja. Tutkimustulokset osoittavat myös, että nuoret luovat elämänhallintaa
taloudellisen tilanteen esiintyvän vahvasti sekä nuorten tavoitteissa että huolissa.
|
|---|