And Thailand still smiles a study on post-tsunami livelihood recovery of Phuket and Khao Lak

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tapoja, joiden avulla turismiin liittyvät elinkeinot ovat toipuneet tsunamin jälkeen Phuketissa ja Khao Lakissa. Tutkimuksessa etsitään myös piileviä syitä sille, miksi joissakin yhteisöissä elinkeinot ovat toipuneet toisten yhä taistellessa selviytyäkseen tsunam...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Saarni, Maija
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2007
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38335
Description
Summary:Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tapoja, joiden avulla turismiin liittyvät elinkeinot ovat toipuneet tsunamin jälkeen Phuketissa ja Khao Lakissa. Tutkimuksessa etsitään myös piileviä syitä sille, miksi joissakin yhteisöissä elinkeinot ovat toipuneet toisten yhä taistellessa selviytyäkseen tsunamin seurauksista. Tutkimuksen käsitteellinen perusta on elinkeinojen kestävä toipuminen. Erityisen huomion kohteena ovat toipumisen neljä osa-aluetta: maineen, talouden, yhteisöjen ja suhteiden toipuminen. Suhteessa toipumisen osa-alueisiin tutkimuksen tärkeimmiksi asioiksi nousivat tsunamiin liitetyt riskit ja mielikuvat, hallituksen tsunamiapu, kansalaisjärjestöjen rooli erityisesti taitojen kehittämisessä, turistien ja paikallisten välinen vuorovaikutus sekä haavoittuvuus. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu Phuketissa ja Khao Lakissa loka- marraskuussa 2006 tehtyyn havainnointiin sekä viiteen teemahaastatteluun. Tutkimuksessa verrataan empiiristä aineistoa myös muihin tsunami tutkimuksiin. Tutkimus osoittaa, että tsunamilla on ollut sekä lyhyitä että pitkäkestoisia vaikutuksia Phuketin ja Khao Lakin elinkeinoille. Elinkeinojen toipuminen vaihtelee eri alueiden välillä ja erityisesti Khao Lakissa elinkeinojen palauttaminen entiselleen on vielä kesken. Elinkeinojen toipuminen on ollut erityisen haastavaa Etelä-Thaimaan vähemmistöjen ja köyhien keskuudessa. Thai-hallituksen tarjoama välitön tsunamiapu arvioitiin haastatteluissa useimmiten riittäväksi, mutta hallituksen pitempiaikaisen avun puute, tsunamiavun huono koordinointi sekä korruptio ovat estäneet elinkeinojen toipumista. Kansalaisjärjestöjen rooli arvioitiin tärkeäksi pitkäaikaisen avun tarjoamisessa sekä yhteisökeskeisessä kehityksessä. Tutkielma painottaa pitkäaikaisen avun merkityksellisyyttä. Tärkeää on myös sitoutua elinkeinojen kestävään rakentamiseen tsunamista kärsivien yhteisöjen keskuudessa. Myös muiden kuin turismiin liittyvien elinkeinomahdollisuuksien kehittämistä tulisi miettiä Phuketin ja Khao Lakin alueille. Sen myötä yhteisöjen haavoittuvuus voisi pienentyä ja elinkeinojen kestävyys lisääntyä Etelä-Thaimaassa.