Mondon mannekiineja vai tartanin trendsettereitä? urheilun kaupallistumisen vaikutus naisurheilijoiden ulkoasuun

Pro gradu –työni käsittelee naisyleisurheilijoiden näkemyksiä heidän käyttämistään urheiluvaatteista. Aineisto on kerätty haastattelemalla 10 suomalaista naisyleisurheilijaa kesän 2007 aikana. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka naisurheilijat voivat vaikuttaa heidän käyttämiinsä urheiluvaatt...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Raninen, Annika
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2008
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38329
Description
Summary:Pro gradu –työni käsittelee naisyleisurheilijoiden näkemyksiä heidän käyttämistään urheiluvaatteista. Aineisto on kerätty haastattelemalla 10 suomalaista naisyleisurheilijaa kesän 2007 aikana. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka naisurheilijat voivat vaikuttaa heidän käyttämiinsä urheiluvaatteisiin, kuinka vaatteet vaikuttavat urheilusuoritukseen sekä mitkä tekijät vaikuttavat yleensä vaatevalintaan. Varsinaisten tutkimustehtävien ratkaisemisen lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on parantaa naisurheilijoiden asemaa sekä tuoda heidän äänensä kuuluviin. Tutkimus on tehty urheilufeministisestä näkökulmasta. Se heijastuu menetelmien, teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimustehtävien valinnassa. Urheilufeministit näkevät että mm. sukupuoli ja luokkajako aiheuttavat naisten ja miesten epätasa-arvoisen kohtelun urheilukulttuurissa. Oma tutkimukseni otaksuu, että urheilupukeutuminen ylläpitävän ja edistävän epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Tutkimuksen perusteella urheiluvaatteiden valintaan vaikuttaa eniten urheilija itse, lajin pukeutumiskulttuuri sekä siihen sosiaalistuminen. Vaatteiden malleja sanelevat eniten kuitenkin urheiluvaatevalmistajat. Tulosten perustella naisten on hankalaa päästä vaikuttamaan vaatevalmistajien vaatteisiin. Urheilijoiden mielipiteitä vaatteista ei kysytä, mikä heijastuu puutteellisena valikoimana ja epämukavina malleina. Epämukavat urheiluvaatteet taas vaikuttavat negatiivisesti urheilusuoritukseen, koska urheilijan ajatukset kiinnittyvät suorituksen sijaan vaatteisiin. Kaupallistumisen vaikutukset näkyvät selkeinten vaikuttamismahdollisuuksien sekä urheilijoiden toivomien, hieman peittävämpien vaatevaihtojen puuttumisena. Tämän tutkimuksen johtopäätös onkin, että urheilijoiden seksikkäällä ulkonäöllä on tarkoitus ylläpitää kaupallisen urheilun voittokulkua käyttämällä naisia hyväksi urheilumarkkinoinnissa. Samalla ylläpidetään ja mahdollistetaan naisten epätasa-arvoinen asema urheilukulttuurissa.