| Summary: | Tutkimukseni taustana on kasvava maahanmuutto Suomeen, maahanmuuttajien kotouttamiseen
tähtäävä politiikka ja monikulttuurinen, aikuisten maahanmuuttajien parissa tehtävä
sosiaalityö. Tarkastelen työssäni maahanmuuttoa ja kulttuurista toiseen siirtymistä koskevia
teorioita asettaen keskeiseksi arvoksi maahanmuuttajien integroitumisen, kotoutumisen
uuteen maahan ja yhteiskuntaan. Aihepiiri on ajankohtainen, sillä elinkeinoelämän edustajat
toivovat työperäisen maahanmuuton kasvua. Luontevin maahanmuutto tapahtuu lähimaista,
joten venäjänkielisten osuus Suomen väestössä tulee kasvamaan sen ohessa, että
syntyperältään suomalaisiksi luettavien paluumuutto jatkuu edelleen.
Työni empiirinen aineisto koostuu Jyväskylässä ja sen lähikunnissa vuosien 2007 – 2008
vaihteessa tekemästäni kyselystä, jonka kohdistin venäjänkielisille aikuisille maahanmuuttajille.
Tavoitteenani on kyselyyn saamieni 51 maahanmuuttajan vastausten nojalla tutkia,
ovatko maahanmuuttajien kotoutumisasenteet integraatioon tähtääviä ja ovatko venäjänkieliset
aikuiset maahanmuuttajat kotoutuneet Jyväskylän alueelle. Tavoitteenani on myös
selvittää, mikä edistää tai vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Peilaan eri teorioita
kokoamaani tutkimusaineistoon ja tarkastelen maahanmuuttajien akkulturaatioasenteita ja
kotoutumisprosessin vaiheita.
Tutkimukseni keskeisin tulos on, että yleisesti ottaen venäläiset aikuiset maahanmuuttajat
ovat asenteiltaan integraatioon pyrkiviä, minkä katsotaan olevan suotuisa asenne sekä yhteiskuntaan
kiinnittymisen että yksilön hyvinvoinnin kannalta. Kuitenkin todellisuus esimerkiksi
ystävyyssuhteissa osoittaa jonkun asteista separaatiota, eli maahanmuuttajien
ystävyyssuhteissa etusijalla ovat toiset maahanmuuttajat. Tätä voidaan tulkita niin, että
maahanmuuttajat asenteiltaan suuntautuisivat tutustumaan suomalaisiin ja perehtymään
suomalaiseen kulttuuriin, mutta ystävyyssuhteita ei synny suomalaisten kanssa, joita venäjänkieliset
luonnehtivat pidättyväisiksi ja hiljaisiksi verrattuna maanmiehiinsä.
Venäjänkieliset ovat tyytyväisiä Suomessa saamiinsa julkisiin palveluihin tulkkauksen
saatavuutta lukuun ottamatta ja he määrittelevät oman terveydentilansa ja taloudellisen
tilanteensa kohtuullisiksi. Tutkimukseni vastaajissa oli suuri osa alle vuoden täällä oleskelleita,
mikä vaikuttaa osaltaan siihen, että moni kokee kotoutumisprosessinsa olevan kesken
ja arvioi kielitaitonsa heikoksi. Tutkittavien mielestä kotoutumista edistäisi työ, kielitaito ja
sosiaaliset suhteet, mutta työllistyminen ilman kielitaitoa on vähäistä.
|
|---|