Verkoston organisaatioidentiteetti Seinäjoen yliopistokeskus toimijoiden kokemana

Verkostot ja erilaiset yhteistyön muodot ovat olleet suosittuja politiikan, organisaatiotutkimuksen ja sosiologian alueilla jo pitkään. Verkostojen hyötyjä ja haittoja on tarkasteltu runsaasti, mutta vähemmän huomiota ovat saaneet verkostossa työskentelevien käsitykset verkostosta. Näitä käsityksiä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pellinen, Maiju
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2007
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38304
Kuvaus
Yhteenveto:Verkostot ja erilaiset yhteistyön muodot ovat olleet suosittuja politiikan, organisaatiotutkimuksen ja sosiologian alueilla jo pitkään. Verkostojen hyötyjä ja haittoja on tarkasteltu runsaasti, mutta vähemmän huomiota ovat saaneet verkostossa työskentelevien käsitykset verkostosta. Näitä käsityksiä tarkastellaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa perehdytään verkoston jäsenten käsityksiin verkostosta organisaatioidentiteetin näkökulmasta. Organisaatioidentiteetin käsitteen katsotaan vastaavan kysymyksiin keitä me olemme, mikä on meidän tehtävämme, ja mitä haluaisimme olla. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään verkostomuotoisen organisaation rakennetta, haasteita ja hallintaa, sekä tarkastellaan organisaatioidentiteetin käsitettä, tutkimusparadigmoja ja tehdään katsaus aikaisempiin organisaatioidentiteetin tutkimuksiin. Teorian avulla luodaan pohja verkoston organisaatioidentiteetin tutkimiselle. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on Seinäjoen yliopistokeskus, joka koostuu viiden yliopiston toiminnasta. Organisaatioidentiteetin luonnetta selvitetään tarkastelemalla kohdeorganisaation jäsenten tulkintoja ja käsityksiä kohdeorganisaatiosta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu kyselyn ja teemahaastattelun avulla. Kysely lähetettiin kaikille kohdeorganisaation jäsenille, joista 24 prosenttia vastasi. Haastateltavina oli yhdeksän kohdeorganisaation henkilöstön jäsentä, joiden joukossa oli eri tehtävien ja yksiköiden edustajia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Kerätyn aineiston ja teoriapohjan avulla pohditaan miten kohdeorganisaation jäsenet hahmottavat organisaationsa, ovatko siitä syntyneet tulkinnat yhdenmukaisia ja millaiseksi he kokevat oman yksikkönsä suhteen verkostoon. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kohdeorganisaation jäsenet hahmottavat organisaation pääpiirteet hyvin yhtenäisesti. Tulosten perusteella Seinäjoen yliopistokeskusta luonnehditaan pääasiassa sen perustamisen taustalla olevilla syillä, ja se koetaan vahvasti alueellisena toimijana. Monille yliopistokeskus on kuitenkin jäänyt vielä vieraaksi, eikä sen katsota näkyvän omassa työssä. Vaikka yliopistokeskus mielletään vielä kehittyvänä toimijana, katsotaan sen tuottavan lisäarvoa yksiköilleen.