| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän seudulla muodostuvista jätevedenpuhdistamoiden lietteistä ja rejektivesistä sekä biojätteistä, lannoista ja lentotuhkista tuotettavissa olevia lannoitevalmisteita. Tiedot raaka-aineiden määristä ja ominaisuuksista koottiin pääosin alueellisesta jätteenkäsittely-yhtiöstä, jätevedenkäsittely-yhtiöstä sekä energiayhtiöstä. Osa raaka-aineiden ominaisuuksista arvioitiin kirjallisuusarvojen perusteella tai määritettiin laskennallisesti. Jätevedenpuhdistamoiden lietteiden sekä biojätteiden ja lantojen tuotteistamismenetelmiksi valittiin anaerobinen hajotus sekä kompostointi ja terminen kuivaus. Rejektivesien ammoniumtypen talteenotossa vertailtiin strippausta sekä struviittisaostusta, ja lentotuhkien käsittelymenetelmäksi valittiin rakeistus. Lannoitevalmisteisiin liittyvän lainsäädännön rajoissa lannoitevalmisteille tarkasteltiin vaihtoehtoisia käyttökohteita.
Anaerobisen hajotuksen hygieeninen käsittelyjäännös voidaan tuotteistaa sekä maanparannuskompostiksi että -rakeeksi. Maanparannuskompostia muodostuu 9424 t/a ja se riittää 6055 ha/a. Vaihtoehtoisesti maanparannusraetta muodostuu 6701 t/a ja se riittää 6727 ha/a. Maanparannuskompostia ja -raetta voidaan hyödyntää pelto- ja puutarhakäytössä sekä viherrakentamisessa ja maisemoinnissa. Maanparannuskompostia voidaan käyttää myös mullan valmistuksessa. Sekä maanparannuskompostille että -rakeelle on riittävästi käyttökohteita Keski-Suomen alueella, sillä pelloista 39400 ha/a soveltuu lannoituskäyttöön. Eloperäisistä raaka-aineista talteen saatavan energian määrä kaksinkertaistuu, jos ne kaikki hajotetaan tulevaisuudessa anaerobisesti.
Keljonlahden voimalaitoksen lentotuhkasta muodostuu 46358 t/a tuhkaraetta ja se riittää 455880 ha/60 a. Tuhkarae soveltuu metsälannoitteeksi runsastyppisille suometsille. Keski-Suomen alueella on ihanteellisia tuhkalannoituskohteita 265434 ha eli ei riittävästi kaikelle tuotettavissa olevalle tuhkarakeelle. Tuhka voidaan tuotteistaa myös tuhka-mädäterakeeksi, jolloin rakeeseen saadaan typpeä mädätteestä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaisesti tuhka-mädäterae soveltuu vain viherrakentamis- tai maisemointikäyttöön. Rejektivesien strippauskäsittelystä saadaan talteen 1281 t/a ammoniumnitraattia tai struviittisaostuksesta 2197 t/a struviittia. Epäorgaanisille typpilannoitteille on riittävästi käyttökohteita Keski-Suomen alueella. Tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu käsittelyvaihtoehtojen taloudellisuutta tai ympäristövaikutuksia.
|
|---|