Ääntöbalanssi-metodiTM laulunopetuksessa

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Ritva Eerolan kehittämää Ääntöbalanssi-metodia™ (engl. Balance in Phonation, BiP™) ja sen vaikutusta laulunopetuksessa. Metodiin kuuluu viisi periaatetta, joiden teoreettinen tausta perustuu tunnettujen tutkijoiden äänentutkimustuloksiin ja teorioihin. Ääntöbalanssi-...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Valtasaari, Hannele
Muut tekijät: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Musiikin laitos, Department of Music, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2012
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38298
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Ritva Eerolan kehittämää Ääntöbalanssi-metodia™ (engl. Balance in Phonation, BiP™) ja sen vaikutusta laulunopetuksessa. Metodiin kuuluu viisi periaatetta, joiden teoreettinen tausta perustuu tunnettujen tutkijoiden äänentutkimustuloksiin ja teorioihin. Ääntöbalanssi-metodiin™ kuuluu äänen toiminnallinen ABC-analysointimenetelmä, joka ilmentää, miten lauluinstrumentin toiminta on epätasapainossa. Tämä menetelmä on ns. pedagogin työkalu, jossa kuunnellaan laulajan kehontoiminnan tasapainoa (A vartalo, B kurkku ja C pää). Audiokinesteettinen kyky (luova kuuleminen) on opettajan ammattitaitoon kuuluva ominaisuus, jonka avulla opettaja analysoi koulutettavan äänen toiminnallisia puutteita ja löytää sopivat harjoitukset ongelmien korjaamiseksi. Tutkimuksen menetelmä on empiirinen ja monimenetelmäinen. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa naiskuorolaulajista koottujen A- ja B-koeryhmien opetusprosessista sekä alku- ja loppuäänityksistä. Opetin A-ryhmää Ääntöbalanssimetodin ™ periaatteiden mukaan. B-ryhmän opetuksessa käytin lähteenä Mari Koistisen (2003) kokoamia laulunopetuksessa usein käytettyjä harjoituksia ja päämääriä. Tuloksia analysoin audiokinesteettisen havainnoinnin avulla. Tulkinnan tukena käytin digitaalisia äänianalyysiohjelmia. Keräsin aineistoa myös opettajien taustakyselystä, jonka tuloksista tein päätelmiä laulunopetuksen nykytilasta. Tutkimuksessa saatiin akustisilla mittauksilla ja audiokinesteettisten havaintojen perusteella A-ryhmän joillakin osa-alueilla hieman parempia äänen laadullisia tuloksia verrattuna koeryhmään B. Opettajien taustakysely toi esiin tietoa laulunopetuksen nykytilasta ja siitä, mihin opettajat perustivat opetuksensa ja millaisia metodeja he käyttivät opetuksessaan. Kyselyssä äänifysiologian ja akustiikan tuntemus eivät nousseet esiin yhtä keskeisinä osa-alueina kuin muut laulunopetuksen osa-alueet.