| Yhteenveto: | Pro gradu-tutkielma käsittelee jälkihuollon toteuttamista ja sen kehittämistarpeita Keski-
Suomessa. Jälkihuolto kuuluu lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun ja sen
tarkoituksena on turvata aikaisemman lastensuojelutyön tuloksia ja korjata sen puutteita.
Tutkielman taustoituksessa aihepiiriä on lähestytty jälkihuollon sisällön ja tarpeellisuuden
kautta. Lisäksi on huomioitu aiemmassa tutkimuksessa esiin nousseita jälkihuollon
ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Teoreettisena viitekehyksenä on puolestaan
lastensuojelupalvelujen laatuun liittyvät näkökulmat, käsitteellistetyt mallit laatuun
vaikuttavista tahoista ja tekijöistä, sekä niiden sovellus suomalaiseen kontekstiin.
Tutkielman tavoitteena oli saada tietoa jälkihuollon asiakasryhmistä, palveluista,
perusteluista jälkihuollon saamiselle sekä palvelujen järjestämistavoista. Lisäksi tutkittiin
jälkihuoltoprosessin toteutumista ja jälkihuollon kehittämistarpeita. Tutkielman kohteena
olivat Keski-Suomen alueen kuntien sosiaalityöntekijät ja esimiesasemassa olevat henkilöt,
joiden toimenkuvaan kuuluu lastensuojelun jälkihuolto. Aineisto kerättiin internetkyselynä
syksyllä 2007. Analyysissä mukana olevia vastauksia on 28 kappaletta ja nämä
vastaajat ovat kahdestatoista eri kunnasta. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on käytetty
logistista regressioanalyysiä, jonka lisäksi on käytetty Mann-Whitneyn U-testiä.
Kyselyyn vastanneet olivat tarjonneet jälkihuoltoa viimeksi kuluneen vuoden aikana niin
lapsille, nuorille kuin heidän vanhemmilleen ja sijaisvanhemmilleen, jonka lisäksi osa
kunnista tarjoaa jälkihuoltoa myös muille, ennen kaikkea avohuollon asiakkaille.
Tarjotuista jälkihuollon palveluista ja tukimuodoista korostuu kaikkien asiakasryhmien
kohdalla niin taloudellinen avustaminen kuin myös psykososiaalinen tuki, josta suurin osa
oli tarjonnut sosiaalityöntekijän tapaamisia, ja siinä välittyvää emotionaalista ja tiedollista
tukea. Tutkielman tuloksien perusteella voidaan todeta, että Keski-Suomen kunnissa
toteutettavassa jälkihuollossa ilmenee vaihtelua. Jälkihuollon tärkeimpinä
kehittämistarpeina näyttäytyvät resurssien, eli ajan, työntekijöiden sekä palveluvalikoiman
lisääminen. Vastauksissa peräänkuulutettiin myös jälkihuollon kokonaisuuden
selventämistä, jonka lisäksi jälkihuollon riittävään ohjeistukseen tulisi kiinnittää huomiota.
Jälkihuoltosuunnitelmien systemaattisessa laatimisessa ilmeni myös puutteita.
Arviointikäytäntöjen juurruttaminen pysyväksi osaksi jälkihuollon työskentelyprosessia
näyttäytyy tässä aineistossa tärkeänä kehittämiskohteena Keski-Suomen alueella.
Jälkihuollon saralla tehtävään ammatilliseen yhteistyöhön ja eri tahojen sitoutumiseen
liittyy myös ongelmia, joihin jatkossa tulisi perehtyä tarkemmin arvioinnin ja tutkimuksen
avulla.
|
|---|