In search for criteria of relevance for argumentation theory

Argumentaatioteoria tutkii väittelyprosessia, joka nähdään rationaalisena toimintana, ja jossa esitetään väitteitä sekä perustellaan niitä. Klassisen logiikan piirissä on traditio, jossa logiikan teoriaa käytetään argumentaatiossa esiintyvien päättelyjen mallintamiseen. Tässä työssä logiikan lähe...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pajunen, John
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2008
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38287
Kuvaus
Yhteenveto:Argumentaatioteoria tutkii väittelyprosessia, joka nähdään rationaalisena toimintana, ja jossa esitetään väitteitä sekä perustellaan niitä. Klassisen logiikan piirissä on traditio, jossa logiikan teoriaa käytetään argumentaatiossa esiintyvien päättelyjen mallintamiseen. Tässä työssä logiikan lähestymistapaa tarkastellaan sen argumenttien arviointikyvyn valossa, kun pätevyydellä tarkoitetaan loogista pätevyyttä. Havaitaan, että looginen pätevyys ei ole riittävä kriteeri, sillä relevanssi muodostuu ongelmaksi. Viime vuosikymmenien aikana argumentaation tutkimus samoin kuin eiklassiset logiikan tutkimukset ovat saaneet elinvoimaa. Tässä työssä tarkastellaan erästä vaikuttavimmista argumentaatioteorioista, pragmadialektista teoriaa, joka ansioistaan huolimatta uupuu tyydyttäviä relevanssin kriteereitä argumentaation arvioimiseksi. Logiikan piirissä on tehty tärkeitä yrityksiä relevanssin käsitteen hahmottamiseksi, mutta monet niistä eivät ole tyydyttäviä. Eräs lupaavimmista on Gerhardt Schurzin teoria, ja sitä sovelletaan pragmadialektiikkaan. Joitakin relevanssin formaaleja kriteerejä tarkastellaan sekä osoitetaan että schurzilainen relevantin deduktion idea on lupaava soveltamalla sitä Gettierin ongelmaan. Osoittautuu, että Gettierin argumentti nojaa irrelevanttiin päättelyyn. Tämän seurauksena perustelun teoriaa sekä sen myötä klassinen tiedon määritelmää voidaan parantaa.