| Summary: | Tutkimus pyrkii kuvaamaan suomalaisen yhteiskunnan suhdetta kartelliin
viranomaistoiminnan ja talouden säätelyn näkökulmasta. Empiirinen tutkimus perustuu
Kilpailuviraston esitykseen Markkinaoikeudelle, jossa asfalttialan yritysten todistetaan
osallistuneen kartelliin. Tutkimus on tehty adaptiivisen tutkimusmetodin hengessä siten
että aineiston analyysiä on kehitelty vuoropuhelussa teoreettisen viitekehyksen kanssa.
Suomalaisen yhteiskunnan suhtautuminen kartelleihin on poikennut valtavasti eri
aikoina. Täydestä kartellivapaudesta on siirrytty rajoitusten ja valvonnan kautta
täyskieltoon. Viranomaisen toiminta perustuu lakiin, mutta siihen kohdistetut odotukset
ja merkitykset ovat kulttuurisia. Kilpailuviraston laaja selvitys ja huomattavat
seuraamussakot kertovat osaltaan muutoksesta, joka suomalaisessa talouden sääntelyssä
on tapahtunut.
Teoreettinen tarkastelu perustuu taloussosiologian näkemykseen taloudellisen toiminnan uppoutumisesta sosiaaliseen maailmaan. Soveltamani taloussosiologinen näkökulma ottaa epävarmuuden käsitteen lähtökohdakseen. Epävarmuuden oloissa tukeudutaan sosiaalisiin suhteisiin, jotka edelleen on tarkasteltavissa vallan, instituutioiden, verkostojen ja tradition käsitteillä. Niklas Luhmannin funktiojärjestelmiin tukeutuvan
systeemiteorian avulla tutkimuksessa tarkastellaan talouden, oikeudellisen ja poliittisen järjestelmän suhdetta asfalttikartellissa empiirisen analyysin pohjalta.
Analyysi perustuu Kilpailuviraston esityksen retoriselle erittelylle. Analyysi osoittaa
Kilpailuviraston ottavan erilaisia rooleja kilpailupolitiikan kentällä. Esityksen
perusteella sen rooli on tarkastella kilpailua raportoijan asemasta hyvinkin aktiiviseen
tarkastajan rooliin. Analyysissä tarkastellaan myös kartellikäytännöille annettuja
merkityksiä ja erityisesti sitä millaisella argumentaatiolla rakennetaan vakuuttavaa
kertomusta kartellista ja sen haitallisesta vaikutuksesta.
Analyysin yhteenveto -luvussa analyysin pohjalta tehtyjä havaintoja suhteutetaan
teoreettiseen käsitteistöön sekä aikaisempien tutkimusten antamiin näkökulmiin
kilpailupoliittisessa puheavaruudessa. Loppuluvussa käsitellään vielä yleisellä tasolla kartellitutkimusta ja kilpailupolitiikkaa yhteiskuntatieteellisenä tutkimuksena.
|
|---|