| Summary: | Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät Oikeusministeriön julkaisemassa Haastelehdessä
kirjoittavien asiantuntijoiden mielestä ajavat yksilöitä rikollisen toiminnan pariin.
Kyseinen lehti on tarkoitettu kaikille kriminaalipolitiikassa toimiville ja aiheesta
kiinnostuneille henkilöille. Analyysimenetelminä käytin teemoittelua, laskemista sekä
diskurssianalyysiin perustuvaa faktuaalistamisstrategioiden tunnistamista.
Teoreettinen viitekehys muodostuu kriminologiassa keskeisten oman aikansa teorioiden ja
klassikoiden esittelystä. Pääpaino on rikollisuuden yhteiskunnallisissa selitysmalleissa,
joissa syrjäytyminen on keskeisessä osassa. Yhteiskunnalliset selitysmallit osoittautuivat
keskeisiksi myös aineistoni kannalta. Alan asiantuntijat pyrkivät selittämään rikollisuutta
pääasiassa yhteiskuntarakenteisiin liittyvillä tekijöillä, joita ovat syrjäytyminen,
työttömyys, alkoholipolitiikka, perhesuhteiden moninaistuminen sekä yhteiskunnan
jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin. Lisäksi esitettiin lääketieteellisiä ja psykologia
selityksiä. Rikollisuuden nähtiin kuitenkin aina johtuvan monista eri tekijöistä yksittäisten
syiden sijaan. Vaikka yksilön ei katsottu tietoisesti ja vapaaehtoisesti valitsevan rikollista
uraa, nähtiin rikollisen teon vaativan myös yksilön oman valinnan.
Yleisimpänä faktuaalistamisstrategiana käytettiin asiantuntijuusstrategiaa, jossa tieto
perustellaan oman tai muiden tutkimustulosten kautta. Rikostilastoja tuotiin esiin
kvantifioivaa strategiaa hyödyntäen täsmällisillä luvuilla sekä sanallisilla määreillä.
Kolmanneksi aineistosta oli havaittavissa itse todettuun vetoava faktuaalistamisstrategia,
joskin se osoittautui vähiten käytetyksi Haaste- lehden asiantuntijoiden keskuudessa.
|
|---|