Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki ja tuloihin perustuva takaisinperintä Pohjoismaissa vertaileva pohjoismainen tutkimus

Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tulosta hyvinvointivaltioiden kehityksestä ja maiden koulutuspolitiikasta ja opintotuella on Pohjoismaissa monia funktioita. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka pohjoismaiset opintotukijärjestelmät eroavat toisistaan tuen määrän ja rakenteen, tuloihin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Miettunen, Sari
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2008
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38239
Kuvaus
Yhteenveto:Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tulosta hyvinvointivaltioiden kehityksestä ja maiden koulutuspolitiikasta ja opintotuella on Pohjoismaissa monia funktioita. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka pohjoismaiset opintotukijärjestelmät eroavat toisistaan tuen määrän ja rakenteen, tuloihin perustuvan takaisinperinnän ja kannustavuuden osalta. Vertailun perusteella arvioidaan, millainen vaikutus järjestelmissä olevilla eroilla on opiskelijan opintososiaaliseen asemaan ja onko opintotuella pystytty vähentämään sosioekonomisen aseman vaikutusta korkeakouluopintoihin hakeutumisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan opintotukijärjestelmiä korkeakouluopiskelijan näkökulmasta, suomalaisittain sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Mukaan on valittu kaikki viisi Pohjoismaata, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Tutkimusmetodi on vertaileva tutkimus ja tutkimusaineisto koostuu pääasiassa opintotukea myöntävien viranomaisten tuottamasta tiedosta. Tutkimuksen perusteella Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tuen määrän ja taloudellista tuen tarvetta määrittelevien tulorajojen suhteen melko lähellä toisiaan, mutta tukirakenteissa ja kannustavuuteen tähtäävissä ratkaisuissa on suurempia eroja. Suomi ja Tanska ovat tukirakenteensa ja tulovalvontaan pohjautuvan takaisinperinnän osalta lähimpänä toisiaan. Järjestelmät ovat universaaleja ja niissä korostuu opintorahan osuus opintojen rahoitusmuotona. Islantilaisessa pelkkään lainaan perustuvassa järjestelmässä on paljon neoliberaaleja piirteitä. Norjalaisessa järjestelmässä on panostettu kannustavuuteen. Ruotsalainen järjestelmä sijoittuu vertailussa mukana olleiden maiden keskelle. Suomalaisten opiskelijoiden asema on pohjoismaisittain tarkasteltuna melko hyvä. Tuki on opintoraha- ja asumislisäpainotteinen ja lainan määrä jää pienempään rooliin kuin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tanskalainen järjestelmä on opiskelijan kannalta edullisin, sillä opintotuki on selkeästi opintorahapainotteinen ja opintorahan määrä on Pohjoismaista korkein. Norja sijoittuu kokonaistuen määrässä, opintoraha ja lainan määrä laskettuna, ykköseksi.