| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana ovat globaalien muutosten mukanaan tuomat haasteet,
joita kansallisvaltio, kansalaisuus ja kansallinen identiteetti kohtaavat globalisoituvassa
maailmassa. Tutkimustehtävänä on selvittää kansalaisjärjestötoimijoiden globaalin
orientaation, kansallisen identiteetin ja kansalaisuuden välistä suhdetta sekä
kansalaistoiminnan merkitystä globaalin orientaation ja kansalaisyhteiskunnan
kehittymisen näkökulmista. Aineistona on 11 kansalaisjärjestötoimijan teemahaastattelu ja
analyysissa sovelletaan Straussin & Corbinin (1990) grounded teoreettisia sekä Layderin
(1998) adaptiivisen teorianmuodostuksen periaatteita.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että globaalit ilmiöt ja ns. globaali orientaatio
vaikuttavat kansallisen identiteetin kokemuksiin. Suomalaisuus oli haastateltaville edelleen
merkittävä identiteetin lähde sekä kulttuurisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta,
mutta sen pysyvyyttä korostavat näkökulmat olivat korvautuneet globaaleilla ja
yhteisöllisillä näkökulmilla, kuten kulttuurisella avoimuudella ja negatiivisella
isänmaallisuudella. Haastateltaville globaali yhteisöllisyys merkitsi ennen kaikkea
ihmisyyteen perustuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastuuta sekä kuulumista
maailmanlaajuiseen ”kohtalon yhteisöön”, jossa globaalit ilmiöt koskettavat jokaista.
Globaalin yhteisöllisyyden piirteisiin liittyvä maailmankansalaisuus osoittautui
haastateltavilla käsitteellisesti hajanaiseksi määritelmäksi, jonka yhteiskunnallinen
kiinnittyminen on epäselvä. Globaalien muutosten hallitsemisessa haastateltavat korostivat
demokratian merkitystä sekä paikallisella että globaalilla tasolla, mutta oman
vaikuttamistoiminnan lähtökohta oli haastateltavilla vahvasti paikallinen.
Kansalaisjärjestötoiminta näyttäytyi haastateltaville merkityksellisenä osana globaalisti
orientoitunutta elämäntapaa, jota kuvaavat parhaiten altruistiset ja pro-sosiaaliset ajatteluja
toimintamallit. Kansalaisjärjestötoiminnan näkökulmasta suhteet muihin
yhteiskunnallisiin toimijoihin ja erityisesti poliittisiin järjestelmiin koettiin tärkeiksi, mutta
myös epävirallisiksi ja varautuneiksi.
Tutkimustulokset saavat tukea aikaisemmista globaalia kansalaisuutta ja
kansalaisyhteiskuntaa käsittelevistä teorioista, joissa globaalien muutosten on nähty
edellyttävän sekä kansallisen identiteetin että kansalaisuuden uudelleenmäärittelyjä niihin
kohdistuvien haasteiden edessä. Kansalaisjärjestötoimijoiden kokemukset globaaleista
muutoksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta antavat viitteitä kansalaisyhteiskunnan
kypsyvästä tilasta, jossa aktiivisen kansalaisuuden tukemisella voitaisiin kannustaa aiempaa
merkityksellisempään vuorovaikutukseen yhteiskunnan eri toimijoiden välillä sekä
paikallisella että globaalilla tasolla.
|
|---|