| Summary: | Tarkoituksena on tarkastella, kuinka musiikkikritiikki vaikuttaa musiikin rahoitukseen.
Aineistoni muodostuu eri osa-alueiden teksteistä. Tutkimukseni näkökulma perustuu
Bourdieu´n, Beckerin ja Maussin määrittelemään kenttään ja sen dynamiikkaan. Kentän
asiantuntijaosan muodostavat koulutus, kulttuuripolitiikka, ja muusikko (imagon saajan
osana). Kaiken keskiössä on kriitikko, taiteellista tasoa evaluoimassa. Näin muodostuvassa
sisäpiirissä voi liikkua päätöksiin vaikuttavaa tietoa. Tämä muodostaa rahoituksen yhden
haaran. Toinen haara syntyy lipputuloista. Innovaattoreitta on tutkimusten mukaan 10-15%
yleisöstä (, ja sillä saattaa olla sija sisäpiireissäkin), suurin osa yleisöä seuraa innovaattoreita.
Kolmas haara rahoituksesta syntyy kasvavasta sponsoroinnista. Sponsori hakee sopivaa
imagoa, jonka siis kriitikko pystyy näkyvästä positiostaan journalismin kentältä antamaan.
Sponsori tavoittaa näin sen yleisön, josta on kiinnostunut- klassisen musiikin konserteissa
erityisen hyvinkoulutetun ja hyvätuloisen.
Tutkimustulokseni esitän, miten mallin kaikki osa-alueet reagoivat joko suorasti tai
epäsuorasti musiikkikritiikkiin,ja siten kaikkiin rahoituksen osa-alueisiin. Tutkimuksen
tulokset osoittavat myös, että taiteellinen evaluaatio vaikuttaa rahoituspäätöksiin. Vaikutus on
suurin, kun kyseessä on nuori taitelija tai tapahtuma, tai tapahtuma, jonka yleisö on
maantieteellisesti kaukana. Kriitikko on instituutio, eikä henkilökohtaisen mielipiteen antaja.
Kriitikkokunnan pohdittavaksi voisi asettaa muutamia eettisiä ja moraalisia kysymyksiäminkälaiset
kokonaisvaikutukset kritiikillä on. Myös musiikkikritiikin analogian
musiikkioppilaitospuolella (, mistä sisäpiiri valmistuu ja sosialisoituu kentän
intellektuelleiksi) voitaisiin luoda parempia kurssitutkinnon arviointijärjestelmiä, oppilaan
oikeusturvan vuoksi. Näin voitaisiin eliminoida sisäpiirin vaikutusta.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että alkuasetelma oli ns. itsestäänselvyyden
purkamista, mutta tulokset osoittavat, että siitä voi syntyä monenlaisia jatkotutkimuksia, ja
tarvetta niihin on. Yhtään vastaavaa kokonaiskenttää ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa
ilmennyt.
|
|---|