| Summary: | Tutkin pienyrittämistä ja pienyrittäjää vuosina 1987-1994, jolloin Suomi nousi kasinotalouden aallonharjalle,
viipyi siellä hetken ennen syöksymistään laman kurimukseen. Toimin tuona aikana yrittäjänä
ja kirjoitin kokemuksistani omaelämkerrallisen tarinan. Tarinani on osa aineistoani. Käyn sen
avulla dialogia yrittäjyystutkimuksen, aikaa koskevan tutkimuksen ja kirjoittelun kanssa. Tarkastelen
yrittäjyyttä sen sisältä näkökulman kuitenkin avautuessa ulos yhteiskuntaan.
Koska omaelmäkerrallisen tarinani rooli on tutkimuksessa keskeinen, tarkastelen aluksi
omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ehtoja ja pohdin miten voin asettua omaksi tutkimuskohteekseni.
Tämän jälkeen tarkastelen yritykseni perustamisen ajankuvaa ja yrityksen perustamisprosessia.
Tämän jälkeen pureudun yritykseni aktiivisen toiminnan ajan ja sen lopettamisen diskursseihin. Työni
on diskurssianalyyttinen autoetnografia pienyrittäjän arjesta.
Yrityksen perustamistarinan diskurssit ovat vakuuttuminen ja vakuuttaminen: yrittäjän vakuuttauduttava
yrittäjäriskin kannattavuudesta ja vakuutettava ympäristönsä olemassaolonsa oikeutuksesta.
Toimintatarinaa kuvaavat sitoutumisen ja optimismin, arjen epävarmuuden, henkilökohtaisuuden
kirouksen ja vapauden paradoksin diskurssit. Lopettamistarinassa nousee keskiöön epäonnistumisen
sankaruus.
Yrittäjyys ja yrittäjä näyttäytyvät tutkimukseni valossa pikemminkin arkiselta puurtamiselta
kuin yrittäjyystutkimusten ja talouselämän lehtien valokeilaan nostamilta miehisen vapauden areenalta
ja mystifioidulta sankarilta. Yrittäjä on ennen muuta työn sankari.
Lopun pohdinnassa kysyn mitä olemme oppineet? Yrityksen ja yrittäjän menestystekijöiden
selvittäminen ei mielestäni ole onnistunut toivotulla tavalla. Yhä edelleen yrityksistä noin puolet
lopettaa toimintansa viiden vuoden jälkeen. Voisiko epäonnistumisen syiden tutkiminen pidentää
näiden yritysten elinikää? Suomalaisen laman yhtenä syynä pidetään kasinotaloutta eli sijoitustoimintaa,
jossa raha ei edes käy tuotannossa. Tämä raha oli hyvin useassa tapauksessa lainarahaa.Tyypillistä
oli myös markkinoiden ylikuumeneminen ja sen mukanaan tuoma korkea inflaatio. Kun nämä samat
merkit taas näkyvät kansantaloudessa, kysyn olemmeko oppineet mitään?
|
|---|