| Yhteenveto: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka suomalainen parlamentarismi ja suomalainen
valtio ovat muuttuneet ja sopeutuneet ylikansallisen päätöksenteon haasteisiin. Tarkoituksena
on tarkastella alkuperäiskansojen oikeuksista ja erityisesti saamelaisten oikeuksista käytyjä
eduskuntakeskusteluita. Tutkimuksen näkökulma tarkasteltavaan aiheeseen perustuu
parlamentaarisen hallitustavan sekä proseduurin, konstitutionalismin ja modernin
kansallisvaltion teoriataustaan.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysin omaista
tulkintarepertuaareihin ja tulkintakehyksiin perustuvaa menetelmää. Tutkimuksen aineiston
muodostavat eduskunnan valtiopäiväasiakirjat, jotka koostuvat täysistuntojen pöytäkirjoista,
hallituksen esityksistä sekä hallitukselle osoitetuista aloitteista ja kysymyksistä.
Tutkimukseeni olen valinnut asiakirjoja vuosien 1990 – 2007 väliseltä ajalta.
Aineiston valossa voidaan todeta ylikansallisen päätöksenteon vaikuttavan suomalaiseen
parlamentaariseen käytäntöön. Kansainvälisten järjestöjen esille nostama kysymys
alkuperäiskansojen oikeuksista on muokannut Suomeen perustuslakiin kirjattua
perusoikeusajattelua sekä hallitusmuotoa.
Tutkimustulokseni osoittavat, että kansainväliset pyrkimykset alkuperäiskansojen oikeuksien
parantamiseksi eivät ole turhia, mutta konkreettiset tulokset jäävät kuitenkin usein
taloudellisten ja poliittisten pyrkimysten varjoon.
|
|---|