| Summary: | Tutkielman aiheena on syntymäkuurojen lasten sisäkorvaistuteleikkaukset.
Lääketieteellinen teknologia on kehittänyt sisäkorvaan leikattavan istutteen, jonka avulla
on pyritty sähköisesti stimuloimaan kuulohermoa. Toimenpide on vielä suhteellisen uusi ja
täydellistä kuuloaistia ei voida istutteen avulla vielä taata. Kuurojen yhteisö on suhtautunut
toimenpiteeseen hyvin kriittisesti. Monet kuurot kokevat sisäkorvaistuteleikkaukset
loukkaavina ja kuurojen yhteisöä syrjivinä toimenpiteinä. Myös toimenpiteen kokeellinen
luonne on ollut kritiikin kohteena.
Tässä tutkielmassa tarkastelen kuurojen yhteisön kielteistä suhtautumista toimenpiteeseen
tarkemmin. Selvitän minkälaisilla argumenteilla kuurojen yhteisön jäsenet perustelevat
kielteisen kantansa. Aineisto koostuu eripituisista mielipidekirjoituksista jotka ovat
peräisin sekä lehtien että internetin mielipidepalstoilta. Analyysimenetelmänä on käytetty
teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jonka avulla on koottu ne argumentit, joiden avulla
kielteistä kantaa sisäkorvaistuteleikkausiin perustellaan.
Aineistossa esiintyy viisi eri perustelua kielteiseen suhtautumiseen. Ensimmäinen on ajatus
sosiokulttuurisesta kuuroudesta, jonka mukaan kuurous ei ole lääketieteellisiä
toimenpiteitä vaativa tila vaan inhimillisen varieteetin ilmentymä. Toinen perustelu on
käsitys sisäkorvaistutteesta lääketieteen asiantuntijoiden vallan ilmentymänä eli
medikalisaation tuloksena. Kolmas perustelu pohjaa toimenpiteeseen liittyviin
leikkausriskeihin eli leikkauksen jälkeiseen kuntoutusprosessiin sekä mahdollisiin
itsetunto- ja identiteettiongelmiin. Neljäs perustelu on toimenpiteen kokeellinen luonne ja
puutteelliset tutkimustulokset. Viimeisen perustelun mukaan toimenpide on lapsen
oikeuksien vastainen.
Kielteiset perustelut jakautuvat aineiston pohjalta kahteen perustavampaan näkökulmaan.
Ensimmäisen näkökulman mukaan koko ajatus kuurouden parantamisesta on turha ja
toinen suuntaus taas painottaa toimenpiteen tarpeettomuuden sijaan sen teknologisia
puutteita ja istutteen epäluotettavaa toimivuutta. Myös argumentointi viittomakielen
tärkeyden puolesta on vahvasti esillä, mutta tosin vain sivuargumenttina kahden vallitsevan
suuntauksen ohella. Aineiston pohjalta voidaan todeta, että kielteinen suhtautuminen ei
koostu yksittäisistä ja toisistaan erillisistä argumenteista, vaan kielteinen kanta koostuu
monista eri perusteluista, jotka yhdessä muodostavat syyn kielteiseen suhtautumiseen.
|
|---|