| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää millainen merkitys Ruotsin ja Suomen rajalla on
Tornionjokilaaksossa. Alueen yhteisölisyys yli rajan kesti vuosisatojen ajan. Myöhemmin valtioiden
kansallistamistoimien myötä raja on kuitenkin noussut erottavampaan asemaan. Nykyään EU:n
hallinnollisten toimien kautta pyritään uudelleen luomaan yhteisöllisyys, joka nousi aikaisemmin
alueen väestön arjen keskuudesta itsestään.
Tutkimuksessa vertaillaan keskenään alueen nykynuorten ja hallinnollisen päätöksenteon muodostamia
käsityksiä rajan merkittävyydestä. Lähtökohta on, että hallinnollisella tasolla raja näyttäytyy
yhteistyöalueena, kun taas arjen keskellä rajan sanotaan nousseen erottavampaan asemaan. Aineiston
muodostaa Kolarin lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille keväällä 2007 teetetty ainekirjoitus
ja EU-rahoitteisen Interreg III A -yhteistyöprojektin Meän väylä - Älvlandet:n Meän visio -raportti.
Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että rajalla on edelleen merkitystä Tornionjokilaaksossa. Nuoret
kokivat maantieteellis-valtiollisen rajan merkityksen vähäisenä, mutta korostivat teksteissään henkisiä
rajoja. Meän visio -raportti on poiketen tutkimuksen alkulähtökohdasta tuonut esille myös rajan
erottavan merkityksen, mutta luonut vision sen häivyttämiseksi.
|
|---|