| Yhteenveto: | Huumori vuorovaikutuksessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä se sekä vaikuttaa vuorovaikutustilanteessa olevien ihmisten suhteisiin että heijastaa niitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia huumoria luokkahuoneessa ja selvittää, millaisia funktioita sillä on luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajan huumorilla on myönteisiä vaikutuksia oppimiseen ja opiskeluilmapiiriin. Oppilaiden huumorilla sen sijaan on havaittu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia oppimiseen ja opiskeluilmapiiriin. Suomessa huumorin käyttöä kouluympäristössä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Lisätutkimus huumorista voi antaa hyödyllistä tietoa luokkahuoneessa vallitsevista sosiaalisista suhteista ja opetustilanteiden rakentumisesta sekä huumorin vaikutuksesta niihin.
Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta 90 minuutin englannin kielen lukio-oppitunnista, jotka ovat osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen valmiiksi nauhoitettua ja litteroitua aineistoa. Tunneilla oli läsnä 15 oppilasta sekä heidän opettajansa. Tutkimus on laadullinen ja sen metodina on käytetty keskusteluanalyysia. Lisäksi aineistoa on analysoitu keskittyen huumorikäyttäytymiseen sukupuolinäkökulmasta, näin ollen harjoittaen myös feminististä keskusteluanalyysia.
Tutkimuksessa havaittiin paljon huumoria, joka jaettiin neljään kategoriaan sen mukaan, kuka oli osallisena huumorin tuottamisessa. Opettajan tuottamalla sekä oppilaiden ja opettajan yhdessä tuottamalla huumorilla nähtiin olevan myönteisiä vaikutuksia opetusvuorovaikutukseen. Yksittäisen oppilaan tuottamalla huumorilla nähtiin olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia luokkahuoneen ilmapiiriin. Oppilaiden välinen huumori oli poikien keskeistä huumoria, joka nähtiin osittaen poikien tapana osoittaa maskuliinisuutta ja kuulumista ryhmään. Silmiinpistävää aineistossa oli tyttöjen osallistumattomuus huumorin tuottamiseen.
|
|---|