| Summary: | Tänä päivänä on hyvin tärkeää osata ilmaista omia mielipiteitään ja pystyä perustelemaan ne vakuuttavasti muille.
Oppilaat ja opiskelijat harjoittelevat ja kehittävät näitä taitoja kouluvuosiensa aikana. Tämän tutkielman
tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaiset ja ruotsalaiset lukiolaiset sekä suomalaiset yliopisto-opiskelijat
hallitsevat mielipidekirjoituksen rakenteen, millaisia argumentteja he esittävät ja miten he ne esittävät, sekä kuinka
monipuolisia tekstejä he kirjoittavat verrattuna toisiinsa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kirjoittajat kirjoittivat
tekstinsä ruotsiksi.
Tutkimuksen perustana oli vertailu, jossa vertasin suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten mielipidekirjoituksia
toisiinsa, sillä he ovat samanikäisiä, mutta kielellisesti eritasoisia, koska ruotsalaiset lukiolaiset saivat käyttää omaa
äidinkieltään. Sen lisäksi vertasin ruotsalaisten lukiolaisten ja suomalaisten yliopisto- opiskelijoiden tekstejä
toisiinsa, sillä ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat ovat ikänsä puolesta kypsempiä, sekä he ovat ruotsin
kielen taidoiltaan suomalaisia lukiolaisia parempia ja näin ollen lähempänä ruotsalaisia lukiolaisia.
Tutkimukseni analyysi koostui kolmesta pääkohdasta: tekstien monipuolisuudesta, joka käsitteli kirjoittajien taitoja
kirjoittaa lauseita ja yhdistää ne virkkeiksi sekä käänteisen sanajärjestyksen käyttöä, argumentointitaidoista, eli
kykyä esittää argumentteja ja motivoida ne, lukijan huomioonottamista ja kirjoittajan oman äänen kuuluviin
tuomista. Sen lisäksi analysoin sisällön rakennetta, jossa pääpaino oli mielipidekirjoituksen rakenteen hallinnalla.
Tuloksista ilmeni, että vertailtaessa suomalaisten ja ruotsalaisten lukiolaisten tekstejä toisiinsa, ovat äidinkielenään
ruotsia puhuvat lukiolaiset kielenkäytössä suomalaisia lukiolaisia taitavampia. Sen sijaan ruotsia toisena kielenään
käyttäneiden ruotsalaisten lukiolaisten ja suomalaisten lukiolaisten tulokset eivät eronneet suuresti toisistaan. Sen
sijaan argumentointi- ja rakenneanalyysi, jotka eivät ole yhteen tiettyyn kieleen sidottuja, eivät paljastaneet
juurikaan eroja ruotsalaisten ja suomalaisten lukiolaisten välillä. Vertailu suomalaisten yliopisto- opiskelijoiden ja
ruotsalaisten lukiolaisten välillä toi esille sen, että yliopisto- opiskelijat kirjoittivat monipuolisempia tekstejä, jos
tarkastellaan lauseiden ja virkkeiden määrää. Käänteisen sanajärjestyksen hallinta sen sijaan oli parempaa
ruotsalaisilla lukiolaisilla. Argumentointitaidoista ruotsalaiset lukiolaiset toivat esiin oman äänensä paremmin,
mutta yliopisto- opiskelijat perustelivat mielipiteitään paremmin. Retoristen keinojen käytössä ja argumenttien
määrissä ei ollut ryhmien välillä merkittäviä eroja. Yllättävää oli, että ruotsalaiset lukiolaiset hallitsivat
mielipidekirjoituksen rakenteen vanhempia yliopisto- opiskelijoita huomattavasti paremmin. Ikä ei näin ollen
tarkoita, että kirjoittaja hallitsee kaikki kirjoittamisen osa- alueet paremmin.
|
|---|