Studerandens erfarenheter av svenskinlärning vid ett medborgarinstitut

Nykyään myös aikuisten täytyy kouluttautua ja kehittää itseään sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Tähän tähtää myös elinikäinen oppiminen, jonka idean Unesco toi julkiseen keskusteluun 1960-luvulla. Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta toimivat myös kansalaisopistot, jotka ovat kunnallisia ai...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Karppanen, Mira
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:swe
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38086
Description
Summary:Nykyään myös aikuisten täytyy kouluttautua ja kehittää itseään sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Tähän tähtää myös elinikäinen oppiminen, jonka idean Unesco toi julkiseen keskusteluun 1960-luvulla. Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta toimivat myös kansalaisopistot, jotka ovat kunnallisia aikuisoppilaitoksia. Niissä opiskelu tapahtuu yleensä iltaisin ja opintojen kirjo on laaja. Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten aikuisopiskelijat opiskelevat ruotsia kansalaisopistossa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten ruotsin opiskelu kansalaisopistossa eroaa opiskelijoiden aiemmista koulukokemuksista? 2. Mitä kielenoppimisen osa-alueita painotetaan eniten? 3. Keskittyykö opiskelu pelkästään oppikirjan tehtäviin, vai ovatko he tehneet tehtäviä myös oppikirjan ulkopuolelta? Materiaalinkeruumetodinani käytin kyselyä, joka koostuu suurimmalta osin avoimista kysymyksistä. Kyselyyn osallistui yhteensä 25 aikuisopiskelijaa kolmesta eri ruotsin kielen ryhmästä. Saadakseni tarkempaa tietoa oppitunneista haastattelin myös heidän opettajaansa. Tutkimus toteutettiin kuitenkin vain yhdessä kansalaisopistossa, joten tuloksia ei voi yleistää aikuisopiskeluun sinällään. Tutkimuksen tuloksen osoittivat, että kansalaisopistossa opiskeleminen eroaa opiskelijoiden mielestä aiemmista oppilaitoksista siten, että kansalaisopistossa opiskelu on vapaampaa ja mukavampaa. Heillä ei ole kokeita ja oma edistyminen on jokaisesta opiskelijasta itsestään ja omasta motivaatiosta kiinni. Opetus on kansantajuisempaa ja suulliseen kielitaitoon ehditään keskittyä hieman enemmän kuin aiemmin. Tuloksista selvisi, että vaikka opiskelijat olivat osallistuneet kurssille oppiakseen lähinnä suullista kielitaitoa, kaikkia kielen osa-alueita painotettiin melko tasapuolisesti. Vastaukset vaihtelivat hiukan riippuen siitä, millä kurssilla opiskelijat olivat. Opiskelu keskittyy pääasiassa oppikirjan tehtäviin, ja sekä opettaja että oppilaat pitävät oppikirjaa erittäin tarpeellisena, koska kaikilla kolmella kurssilla keskitytään vasta kielen perusasioiden opetteluun. He ovat kuitenkin tehneet myös joitakin harjoituksia oppikirjan ulkopuolelta.