| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 15–20-vuotiaiden nuorten näkemyksiä taloudellisen ympäristön toimijoiden vastuurooleista ja tehtävistä sekä niiden ilmenemisen kanavista ja tavoista nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseksi.
Tutkimusaineisto on kerätty fokusryhmähaastatteluin kouluissa eri puolilla Suomea.
Tutkimuksen mukaan nuoret korostavat oman kiinnostuksen ja aloitteellisuuden merkitystä
taloudellisten taitojen omaksumisessa. Säästäminen ja sijoittaminen ovat asioita,
jotka kiinnostavat nuoria ja niistä myös kaivataan lisää tietoa. Velkaantumisen nuoret
liittävät huonoon talousosaamiseen. Myös pikavippien vaarat tiedostetaan. Tutkimuksesta
ilmenee, että talouden toimijoiden nuorille suuntaamat verkkomateriaalit ovat nuorille lähes tuntemattomia. Talousopetus ja oman talouden hallintaan liittyvät asiat nähdään kiinnostavina silloin, kun ne koetaan itselle ajankohtaisiksi. Tästä syystä on tärkeää paitsi pyrkiä perustelemaan taloudellisten asioiden merkittävyyttä nuoren elämässä myös lisätä taloudellisten tietolähteiden tunnettuutta, jotta apua on nuoren sitä
kaivatessa mahdollisimman vaivattomasti saatavilla. Talousneuvonnan yhteydessä nuoret
kaipaavat myös mahdollisuutta keskustella ja kysyä. Talousosaamisen edistämisessä on nähtävissä perinteisen yksisuuntaisen joukkoviestinnän ohessa tarve kaksisuuntaiselle
vuorovaikutukseen perustuvalle viestimiselle.
Tutkimuksesta käy ilmi, että nuoret saavat taloudellista tietoutta usein kotoa, koulusta ja mediasta. Pankit koetaan keskeisenä toimijana talousosaamisen edistämisessä, mutta toisaalta niiden toiminnan kaupallinen luonne tunnistetaan. Viranomais- ja yhdistystahot ovat etäisempiä tahoja nuoren elämässä. Osan toimijoista yhteydessä voidaan siten nuorten näkökulmasta havaita ilmenevän sekä mielikuva- että tunnettuusongelmia. Nuoret kokevat toimijoiden tehtävien erittelyn hankalana ja toivovat voivansa saada talouteen liittyvää tietoa eri näkökulmista ja useilta eri tahoilta. Erityisesti koulun kautta järjestettävälle yhteistyölle on nuorten mielestä tarvetta. Nuoren taloudellisen ympäristön toimijoiden aktivoituminen sekä yhteistyön lisääminen näkyvyyteen ja mielikuviin panostamalla ovat edellytyksenä nuorten taloudellisen osaamisen edistämiselle.
|
|---|