| Summary: | Nissinen, Elina
Kohti täysivaltaisuutta. Voimaantuminen maahanmuuttajien tarinoissa.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu
2012, 122 s.
Tutkimukseni aihe on maahanmuuttajien voimaantuminen. Haluan selvittää, mitä maahanmuuttajat itse sanovat aiheesta ja täten tuoda esille maahanmuuttajien näkemyksiä omista asioistaan. Toivon työni antavan aineksia monikulttuurisen ohjauksen kehittämiseen.
Tutkimuskysymykseni on, miten maahanmuuttajat kuvaavat voimaantumistaan ja sitä tukevia tekijöitä.
Käytän tutkimuksessani laadullisia menetelmiä erityisesti narratiivista perinnettä hyödyntäen. Tutkimuksen aineistona on seitsemän maahanmuuttajan haastattelua. Haastattelut
ovat avoimia, narratiivisia haastatteluja, joissa haastateltavat saivat kertoa oman tarinansa. Analysoin aineiston temaattisella sisällön analyysilla aineistolähtöisesti. Analysoidessa
tulkitsen yksityiskohdat aina suhteessa tarinan kokonaisuuteen. Voimaatumista koskevien pääluokkien ymmärryksen syventämiseksi esittelen myös tarinoiden kontekstia.
Analyysin tuloksena muodostin viisi voimaantumista kuvaavaa pääluokkaa. Täysivaltaisuuden pääluokka kuvaa voimaantunutta maahanmuuttajaa. Tämä pitää sisällään ensinnäkin tunteen siitä, että voi hallita omaa elämäänsä ja toiseksi, että on vakavasti
otettava yhteisönsä jäsen. Voimaatumista tukevia tekijöitä ovat ympäröivät ihmiset, reflektointi ja onnistumisen kokemukset. On tärkeää saada apua ja tukea ympäröiviltä ihmisiltä, mutta arvokkuuden tunnetta tuottaa myös se, että voi itse olla avuksi. Oman
elämän, sekä menneisyyden että nykyhetken, pohdinta ja reflektointi on tärkeä tekijä oman elämän haltuun ottamisessa. Onnistumisen kokemukset tuovat uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. ”Elämää arvostava asenne”-pääluokka koskee suhtautumista, joka ympäröi edellisiä luokkia. Vaikeiden kokemusten myötä elämää itsessään pidetään niin
arvokkaana, ettei sitä saa tuhlata, vaan on taisteltava vaikeuksista huolimatta.
Tärkeimmiksi pohdinnan kohteiksi tuloksistani nostan itsestä kertomisen merkityksen, jonka rinnalla puhun dialogisuudesta. Lisäksi korostan yhteisön ja kontaktien luomisen tärkeyttä sekä kunnioituksen ja uskonnollisuuden roolia ohjaustyössä. Maahanmuuttajilla
olisi oltava mahdollisuus kertoa itsestään ja omista näkemyksistään. Tämä tuo heille arvokkuuden ja täysivaltaisuuden tunnetta. Jotta kertomisella olisi merkitystä, sillä on oltava kuulija. Siksi ohjauksessa olisi tuettava kontaktien luomista muihin ihmisiin,
erityisesti suomalaisiin, joihin sitä on hankalampi saada.
|
|---|