Tavoitettavuuden hallintakeinot pikaviestinnässä

Pikaviestinnän suosio kasvaa sen nopeuden, helppokäyttöisyyden sekä lähes olemattomien kustannuksien vuoksi jatkuvasti. Älypuhelinten yleistymisen ja nopeiden langattomien tietoverkkojen kehittymisen uskotaan kasvattavan suosiota entisestään. Tavoitettavuuden hallinta on yksi tärkeimmistä pikaviesti...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ylä-Rotiala, Juho
Other Authors: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37944
Description
Summary:Pikaviestinnän suosio kasvaa sen nopeuden, helppokäyttöisyyden sekä lähes olemattomien kustannuksien vuoksi jatkuvasti. Älypuhelinten yleistymisen ja nopeiden langattomien tietoverkkojen kehittymisen uskotaan kasvattavan suosiota entisestään. Tavoitettavuuden hallinta on yksi tärkeimmistä pikaviestinnän ominaisuuksista, jonka avulla voidaan estää ei-toivottuja keskeytyksiä ja ylläpitää sosiaalista yhteyttä toisiin käyttäjiin. Tavoitettavuudenhallintakeinoja, kuten tavoitettavuustiloja ja -viestejä tai käyttäjäryhmien määrittelyä hyödyntämällä käyttäjät voivat olla tavoitettavissa haluamilleen kontaktilistan henkilöille ja sen myötä kontrolloida yksityisyyttään. Tässä kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen avulla toteutetussa tutkielmassa tarkastellaan, miten käyttäjät voivat hallita tavoitettavuuttaan pikaviestintäsovelluksissa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tavoitettavuuden hallintaan liittyviin asenteisiin ja niiden myötä aikomukseen ja todelliseen tavoitettavuuden hallintakeinojen käyttöön. Kyselytutkimuksen avulla pyritään selvittämään tavoitettavuuden hallintakeinojen käyttöön johtavia tekijöitä, käyttäjien kokemusta tavoitettavuudesta heidän ollessaan viestin lähettäjänä tai vastaanottajana, sekä miten käyttäjät todellisuudessa hyödyntävät havaittuja tavoitettavuudenhallintakeinoja pikaviestintäkäyttäytymisessään. Empiirisen tutkimuksen tuloksena selviää, että halu olla reaaliaikaisesti tavoitettavissa vaikuttaa positiivisesti omaan asenteeseen tavoitettavuuden hallintakeinoja kohtaan. Oman asenteen lisäksi muiden asenteet vaikuttavat aikomukseen, joka lopulta johtaa tavoitettavuuden hallintakeinojen käyttöön. Käyttäjät kokevat tavoitettavuuden hieman eri tavalla ollessaan viestin lähettäjänä tai vastaanottajana. Tulosten perusteella tavoitettavuuden hallintakeinoja käytetään melko vähän suhteessa niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin yksityisyyden kontrolloinnissa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää lisää tavoitettavuuden hallintakeinojen käyttöön johtavia tekijöitä sekä käyttäjien edellytystä eli tietoteknisen osaamisen vaikutusta tavoitettavuuden hallintakeinojen käyttöön.