| Summary: | Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat hallitsevat ruotsin kielessä esiintyvät tavallisimmat nominaalifraasit. Jaottelin fraasityypit kahteen pääryhmään; säännönmukaisiin sekä ulkoa opeteltaviin fraaseihin, jolloin pystyin tarkastelemaan, hallittiinko säännönmukaiset fraasit paremmin kuin ulkolukua vaativat fraasit.
Materiaalina tutkimuksessani oli kyselylomakkeen vastaukset, ja opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa aukkotehtävään oikea ruotsinkielinen fraasi antamieni suomenkielisten vihjeiden perusteella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 lukiolaista eräästä keskisuomalaisesta koulusta. Suurin osa osallistujista oli lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka suorittivat Rub4 -kurssia. Analysoin materiaalia sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Koska lomakkeeseen ei ollut annettu valmiita käännöksiä, minulla oli mahdollisuus tarkastella myös, kuinka lukiolaiset hallitsivat sanastoa ja kielioppia.
Tutkimukseni osoittaa, ettei ennakko-oletukseni siitä, että säännönmukaiset fraasit hallittaisiin paremmin kuin ulkoa opeteltavat, pitänyt paikkaansa. Yleisesti ottaen oikeiden nominaalifraasien tuottaminen aiheutti yllättävän paljon vaikeuksia. Parhaiten ja huonoiten hallittujen fraasien osaamisprosentit vaihtelivat 3 ja 65 välillä.
Ongelmia esiintyi lähinnä opiskelijoiden vastausten tulkinnassa ja keskeneräisiksi jääneiden vastausten analysoinnissa. Paikoitellen myös vastausprosentti jäi alhaiseksi, mikä todennäköisesti kertoo siitä, että oppilaat kokivat näiltä kohdin tehtävän liian vaikeaksi. Yleinen tutkimuksessa noussut ilmiö opiskelijoiden vastauksissa oli englannin kielen keskeinen vaikutus sekä sanastossa ilmenneet vaikeudet. Parhaiten osattujen fraasien joukossa oli useita ulkolukua vaativia fraaseja, mutta yhteistä parhaiten hallituille fraaseille oli se, että ne opitaan kielenopiskelun varhaisessa vaiheessa. Artikkelien käyttö oli erittäin vähäistä ja erityisesti määräisen artikkelin käyttö oli harvinaista.
Tutkimukseni perusteella ei voi kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä lukiolaisten nominaalifraasien hallinnasta, mutta se antaa suuntaviivoja siitä, minkälaisissa kieliopillisissa rakenteissa lukiolaiset pärjäävät hyvin tai heikosti. Koska yleinen taso jäi heikoksi, voi tutkimuksestani tehdä sen johtopäätelmän, että kieliopillisten rakenteiden sekä sanaston opetus tulisi olla tehokkaampaa.
|
|---|