| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden päiväkotilasten liikuntatuokioiden
aikana ilmeneviä sosioemotionaalisia taitoja ja niissä kuuden kuukauden aikana
tapahtuneita muutoksia kaiken kaikkiaan kahdeksan kuukautta kestäneessä liikuntainterventiossa.
Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin ja kuvattiin varhaiskasvattajien kokemuksia
interventiosta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä pedagogiset toimenpiteet varhaiskasvattajat
kokivat tärkeiksi kehittäessään 3−4-vuotiaiden päiväkotilasten sosioemotionaalisia
taitoja liikuntatuokioiden aikana. Tutkimuksen kohteena olivat myös ne
päiväkodin toimenpiteet, jotka varhaiskasvattajien mielestä mahdollistavat 3−4-
vuotiaiden päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen liikuntatuokioiden
avulla. Tutkimukseen osallistui 31 koeryhmän lasta (15 tyttöä, 16 poikaa) ja 10
kontrolliryhmän lasta (6 tyttöä, 4 poikaa) viidestä eri päiväkodista. Tutkimuksen kohderyhmän
muodostivat myös näiden päiväkotien kuusi varhaiskasvattajaa, jotka olivat
ohjanneet liikuntatuokioita interventiossa. Varhaiskasvattajat kehittivät koeryhmään
kuuluneiden lasten sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioiden aikana erityisesti
tähän tarkoitukseen suunnitellun liikuntakasvatusohjelman avulla kerran viikossa.
Myös kontrolliryhmäläiset osallistuivat omassa päiväkodissaan pidettyihin liikuntatuokioihin
kerran viikossa, mutta he eivät seuranneet laadittua ohjelmaa eivätkä heidän
opettajansa osallistuneet koulutuksiin. Varhaiskasvattajat arvioivat lasten sosioemotionaalisia
taitoja liikuntatuokioiden aikana neliportaisella havainnointilomakkeella
tutkimuksen alussa sekä koeryhmässä kuusi kuukautta myöhemmin (6. mittauskerta)
ja kontrolliryhmässä seitsemän kuukautta myöhemmin (7. mittauskerta). Tutkimusaineistoa
kerättiin myös haastattelemalla jokainen varhaiskasvattaja kahdesti: intervention
puolivälissä ja lopussa. Sosioemotionaaliset taidot paranivat molemmilla ryhmillä
tilastollisesti merkitsevästi. Ryhmät eivät kuitenkaan eronneet toisistaan tilastollisesti
merkitsevästi kummassakaan mittauksessa. Tytöt ja pojat eivät eronneet toisistaan sosioemotionaalisten
taitojen suhteen tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan mittauksessa.
Haastatteluissa ilmeni, että varhaiskasvattajat pitivät 3−4-vuotiaiden päiväkotilasten
sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen kannalta tärkeinä lapsen huomioimista,
lapsen kokemusta ryhmän jäsenyydestä, lapsen rohkaisevaa tukemista ja toiminnan
tavoitteellisuutta. Päiväkodin keskeisiksi toimenpiteiksi varhaiskasvattajat
mainitsivat liikuntatuokioiden etukäteisvalmistelun, tavoitteiden sisäistämisen, valmiiksi
laaditun ohjelman ja yhteistyön toimijoiden välillä. Kaiken kaikkiaan liikuntatuokioihin
tulisi kiinnittää huomiota yhä enemmän myös sosioemotionaalisten taitojen
oppimisympäristönä, ei pelkästään lasten motoristen taitojen kehittämisen välineenä.
|
|---|