| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio (EVI) -hankkeeseen osallistuneiden keskisuomalaisten alkoholinkäyttö oli yhteydessä tutkittavien taustatekijöihin. Keskeisesti haluttiin tutkia alkoholikäytön useuden, kertakäyttömäärien sekä humalahakuisen käytön yhteyttä vastaajien sukupuoleen, ikään, koulutustaustaan ja työelämätilanteeseen sekä painoindeksiin ja vyötärönympärykseen. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan myös siihen, missä olosuhteissa alkoholia käytettiin eri taustatekijöiden mukaan sekä millaista oli tutkittavien alkoholiin liittyvien terveystottumusten muutoshalukkuus.
Tutkimusaineisto oli osa EVI -hankkeen vuoden 2007 kyselylomakeaineistoa, joka oli kerätty vuosina 2006 - 2007. Tutkimuksen otos koostui perusterveydenhuollon 15 - 90 -vuotiaista asiakkaista (N=557). EVI -hanke toteutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhdeksässä kunnassa (Hankasalmi, Jyväskylän maalaiskunta, Konnevesi, Laukaa, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka, Uurainen ja Viitasaari). Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tulokset analysoitiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina sekä ristiintaulukoimalla. Merkitsevyydet määriteltiin χ2 -testillä.
Tutkimukseen osallistuneista keskisuomalaisista suurin osa käytti alkoholia alle riskirajojen tai olivat raittiita. Miehet käyttivät alkoholia useammin kuin naiset (p=.000) ja alkoholin kertakäyttömäärät olivat suurempia miehillä naisiin verrattuna (p=.000). Myös humalahakuinen alkoholinkäyttö oli yleisempää miehillä (p=.000). Yli 50 -vuotiaista suurimmalla osalla alkoholin kertakäyttömäärät olivat alle riskirajojen (p=.007) ja alkoholin humalahakuinen käyttö oli harvinaisempaa alle 50 -vuotiaisiin verrattuna (p=.000). Suurin osa työelämän ulkopuolella olevista ei käyttänyt koskaan alkoholia humalahakuisesti verrattuna työelämässä oleviin, joista vajaa puolet käytti alkoholia humalahakuisesti kerran kuussa tai harvemmin (p=.012). Alkoholinkäyttö kotona oli yleisempää miehillä (p.=002) ja yli 50 - vuotiailla (p=.023). Alkoholinkäyttö vapaa-aikana kodin ulkopuolella oli yleisempää alle 50 - vuotiailla (p=.000) sekä työelämässä olevilla (p=.000). Raittius oli yleisempää niillä, joilla vyötärönympärys oli alle 100 cm (p=.039) ja alkoholinkäytön useus (p=.039) ja humalahakuinen käyttö (p=.001) oli yleisempää niillä, joilla vyötärönympärys oli yli 100 cm. Alkoholiin liittyvän terveyskäyttäytymisen muutoshalukkuus oli yleisempää miehillä (p=.000) sekä työelämän ulkopuolella olevilla (p=.002).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perusterveydenhuollossa tavattaville alkoholin riskikäyttäjille ja ylipainoisille tulisi mini-interventiota ja alkoholiin liittyvää terveysneuvontaa kohdentaa tehokkaammin. Myös alkoholiin liittyvää terveyskäyttäytymisen muutoshalukkuutta tulisi aktiivisemmin kysyä asiakkailta, jotta terveysneuvontaa voitaisiin kohdentaa sitä haluaville ja siitä hyötyville.
|
|---|