| Summary: | Vuonna 2008 voimaan astuneessa lastensuojelulaissa velvoitetaan kuntia tekemään lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelma, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten hyvinvointia
kunnassa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkin miten lasten ja nuorten osallisuus on
toteutunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Lisäksi tutkin miten lasten
ja nuorten osallisuutta, kuulemista ja vaikuttamista on aiottu lisätä ja kehittää kunnissa.
Aineisto koostuu 20 eri kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta.
Tutkimuksen teoreettisena perustana on lasten ja nuorten osallisuuden teoria ja muuttunut
lapsikäsitys. Muuttuneessa lapsikäsityksessä lapsi nähdään aktiivisena toimijana, joka
kykenee keskustelevaan ja vastavuoroiseen toimintaan. Muuttuneessa lapsikäsityksessä
lapsinäkökulma on ensisijainen. Tutkimuksessa tutkimusote on laadullinen ja aineiston
analyysimetodina olen käyttänyt hermeneuttista tulkintaa ja kvalitatiivista vertailevaa
analyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten osallisuus lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa on toteutunut huonosti. Vain viidessä lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman laatimisessa lapsia ja nuoria oli kuultu. Paikkakunnat, joissa lapsia
ja nuoria on osallistettu hyvinvointisuunnitelman laatimisvaiheessa, ovat saaneet arvokasta ja
hyödyllistä tietoa. Aineiston perusteella lasten ja nuorten kuulemisessa oli havaittavissa
sellaisia teemoja kuin, vapaa-aika, osallistaminen, vaikuttaminen, koulu, vanhemmuus ja
palvelut. Lapset ja nuoret eivät olleet tyytyväisiä tämän hetkiseen
vaikuttamismahdollisuuteen ja he toivoivat osallistamisen ja vaikuttamisen lisäämistä ja
kehittämistä. 11 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpideosioon olikin kirjattu
lasten ja nuorten osallistamisen kehittäminen. Olen sitä mieltä, että lapset ja nuoret kykenevät
ottamaan kantaa ja tuomaan esille omat mielipiteensä heitä koskevissa asioissa. Tämän takia
lasten ja nuorten tulisi saada osallistua lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen.
Olen myös sitä mieltä, että hyvinvointisuunnitelman laatu paranee, mikäli lapset ja nuoret
ovat mukana vaikuttamassa sen sisältöön.
|
|---|