Hej Maria Svensson! Hur inleder och avslutar förstaårssstudenter i svenska sina e-brev?

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten ensimmäisen vuoden ruotsin pääaineopiskelijat käyttävät tervehdysfraaseja ja ilmaisevat muita henkilökohtaiselle kirjeelle tyypillisiä kulttuurisidonnaisia konventioita erilaisissa sähköpostiviesteissä. Lisäksi tarkastelin, ovatko opiskelijoiden käyttämät f...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mustikkamaa, Mirjami
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:swe
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37420
Description
Summary:Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten ensimmäisen vuoden ruotsin pääaineopiskelijat käyttävät tervehdysfraaseja ja ilmaisevat muita henkilökohtaiselle kirjeelle tyypillisiä kulttuurisidonnaisia konventioita erilaisissa sähköpostiviesteissä. Lisäksi tarkastelin, ovatko opiskelijoiden käyttämät fraasit sopivia kyseisessä kontekstissa ja aiheuttaako sopivan ilmauksen valitseminen ongelmia. Tutkimuksessani analysoin aineistoa sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Materiaalina tutkimuksessani oli Topling-projektin yhteydessä syksyllä 2010 kerätty aineisto, joka koostui 69 sähköpostiviestistä. Opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa sähköpostiviesti ruotsinkieliselle ystävälle, opettajalle ja ruotsalaiseen verkkokauppaan. Koska viestien muodollisuusaste on erilainen, minulla oli mahdollisuus tarkastella, millaisia ilmauksia opiskelijat valitsevat erilaisissa tilanteissa. Tutkimukseni osoittaa, että ensimmäisen vuoden ruotsin opiskelijat hallitsevat suurimmaksi osaksi kirjeiden aloittamisen ja lopettamisen, vaikkakin liian muodollisten lopetusfraasien käyttö oli melko yleistä ystävälle suunnatussa tuttavallisessa kirjeessä. Myös muodollinen kirje verkkokauppaan aiheutti ongelmia, sillä osa opiskelijoista ilmaisi itseään epäkohteliaasti. Opiskelijat olivat usein epäjohdonmukaisia valitessaan aloitus- ja lopetusfraaseja, mistä voi päätellä, etteivät he ole tietoisia siitä, millaiset ilmaukset edustavat muodollista ja millaiset puolestaan epämuodollisempaa tyyliä. Tutkimukseni perusteella en voi tehdä laajempia päätelmiä siitä, millaisia tervehdysfraaseja opiskelijat valitsevat erilaisissa autenttisissa tilanteissa, mutta se antaa kuitenkin yleiskuvan opiskelijoiden hallitsemista fraaseista ja siitä, millaisista viestinnällisistä tilanteista he selviytyvät hyvin ja millaiset tilanteet mahdollisesti voivat aiheuttaa ongelmia. Viestien sisältö oli pitkälti ennalta määrätty, ja tehtävänanto ainakin osittain tuntui määrittävän käytettyjä ilmauksia enemmän kuin kirjeen vaatima muodollisuusaste.