| Summary: | Eturauhasen sädehoito on perinteisesti tehty konformaalisella 3D-CRT-tekniikalla. Nykyään on mahdollista hyödyntää RapidArc-, FIMRT-kaarihoito tai IMRT–tekniikkaa, jotka mahdollistavat pienemmät annokset terveeseen kudokseen ja kriittisiin elimiin, kuin perinteinen tekniikka.
RapidArc:issa käytetään yhtä tai useampaa 360 asteen kaarikenttää ja IMRT:n käänteistä optimointia. Hoidon aikana muunnellaan moniliuskarajaimien asentoja, gantryn kierto- ja annosnopeutta parhaan mahdollisen annosjakauman aikaansaamiseksi. RapidArc nostaa matalien annosten tilavuusosuutta terveessä kudoksessa. RapidArc:issa pyritään lyhyeen hoitoaikaan ja säteilytys on päällä koko hoidon ajan.
Tutkielmassa analysoitiin kymmenen eturauhassyöpäpotilaan annossuunnitelmien
annostilavuushistogrammeja. Jokaiselle potilaalle tehtiin sekä RapidArc-, FIMRT-kaarihoito- että perinteinen 3D-CRT-suunnitelma. Lisäksi viidelle potilaalle oli tehty IMRT-suunnitelma. Tilastollisesti merkittäviä eroja (p<0,05) havaittiin RapidArc:in ja kaikkien muiden verrattujen tekniikoiden välillä. Sen avulla saatiin laskettua kaikkien kriittisten elinten annoksia ja maksimiannoksia verrattuna muihin käytössä oleviin menetelmiin.
Annosvertailussa verrattiin PTW:n Verisoft-tietokoneohjelmalla Eclipse-annossuunnitteluohjelmasta saatua annosjakaumaa mitattuun annosjakaumaan. Annosvertailu suoritettiin käyttäen sekä PTW:n Octavius II-fantomia ja seven29 ionisaatiokammiomatriisia että GAFCHROMIC EBT2 radiokromifilmiä. Hyväksyttyjä pisteitä tuli olla yli 90 %, kun DTA = 3mm ja 3 %. Keskimäärin pisteistä hyväksyttiin molemmilla menetelmillä 98 %.
|
|---|