| Yhteenveto: | Tämä tutkimus käsittelee työnantajien asenteita ja panostuksia ekonomien osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan ekonomien osaamisen kehittämiseen kohdistuvia panostuksia sekä työnantajan suhtautumista niin ekonomien kuin työnantajien näkökulmasta yhdistämällä kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivinen osuus koostuu ekonomikyselystä, johon vastasi 975 Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry:n jäsenkuntaan kuuluvaa ekonomia sekä työnantajakyselystä, johon vastasi 80 työnantajaa.
Kvalitatiivinen osio toteutettiin haastattelemalla kuuden työnantajajärjestön edustajia. Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Haastatteluaineistojen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Osaaminen määritellään tässä tutkimuksessa koostuvan tiedoista, taidoista ja asenteista, jotka liittyvät tiiviisti yksilön työhön. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ammatillisen osaamisen suunnitelmallista ylläpitoa ja kehittämistä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Osaamista ja sen kehittämistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa yksilön, ekonomin näkökulmasta.
Tutkimus osoitti, että työnantajat suhtautuvat osaamisen kehittämiseen pääosin myönteisesti. Suhtautumisessa on kuitenkin eroja asematasojen ja osin eri ikäryhmien välillä. Enemmistö ekonomeista on tyytyväisiä tarjottuihin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Panostukset osaamisen kehittämiseen kuitenkin vaihtelevat eri ryhmissä. Eniten vaikutusta on ekonomin asematasolla ja kokemusvuosilla työnantajan palveluksessa. Ekonomien ja työnantajien näkemykset hyödyllisimmistä kehittämisen muodoista eroavat toisistaan. Työnantajat suosivat työssä oppimista ja ekonomit omatoimista tiedonpäivitystä, kokemusten jakamista sekä lyhyitä koulutuksia. Osaamisen kehittämisen suurimpana esteenä molemmat osapuolet kokevat ajanpuutteen ja seuraavana työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Työnantajat toivat esiin myös työntekijän oman kiinnostuksen puutteen.
|
|---|