Runoja ja merkityksiä runous lukion suomi toisena kielenä -opetuksessa

Tutkielma käsittelee runouden opetusta, lukemista ja tulkintaa lukion suomi toisena kielenä (eli S2) -kontekstissa. Työssäni tutkin lukion suomenopettajien opetuskäytänteitä eli tapoja opettaa runoutta kakkoskielisille opiskelijoille sekä käsitellä sitä heidän kanssaan. Pyrin esimerkiksi selvittämää...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Smolander, Jenna
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Art and Cultural Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37298
Description
Summary:Tutkielma käsittelee runouden opetusta, lukemista ja tulkintaa lukion suomi toisena kielenä (eli S2) -kontekstissa. Työssäni tutkin lukion suomenopettajien opetuskäytänteitä eli tapoja opettaa runoutta kakkoskielisille opiskelijoille sekä käsitellä sitä heidän kanssaan. Pyrin esimerkiksi selvittämään, miten opettajat runoutta opetuskäyttöön valitsevat ja käyttävätkö he opetuksessaan lyriikan käsitteitä. Tutkimuksessani selvitän myös S2-opiskelijoiden tietämystä runoudesta tekstilajina sekä heidän lukutottumuksiaan ja suomenkielisen runouden vastaanottoa. Lisäksi tutkin, miten kakkoskieliset opiskelijat pystyvät ymmärtämään ja tulkitsemaan kahta suomenkielistä nykyrunoa, Juuli Niemen runoa ”Kuuntelin radiota” (2010) sekä Tomi Kontion runoa ”Sinusta ei koskaan tiedä” (2009). Tutkimukseni aineistona on viideltä lukion ja aikuislukion suomenopettajilta sekä viideltätoista Helsingin aikuislukion S2-opiskelijalta keräämiäni kyselylomakkeita. Runouden tulkintaa tutkin analysoimalla pienryhmäkeskusteluja, joissa tutkimukseeni osallistuneista opiskelijoista kaksitoista keskustelee kolmen hengen ryhmissä valitsemistani runoista. Teoreettisena taustana on tekstitaitotutkimus, toisella kielellä lukemisen tutkimus sekä kirjallisuuden vastaanoton tutkimus. Tutkimuksessa ilmeni, että suomenopettajat pitävät runouden opetusta lukion S2-opiskelijoille tärkeänä ja he pyrkivät käsittelemään sitä monipuolisesti. Lyriikan käsitteet ovat opetuksessa keskeisiä. S2-opiskelijoilden tietämys runouden lajipiirteistä oli melko kattava. Erilaisia runouden analyysikäsitteitä osattiin myös varsin paljon ja monialaisesti. Runoutta pidettiin kiinnostavana, joskin varsin vaikeasti ymmärrettävänä tekstilajina. Kohdekielisiä runoja osattiin tulkita ryhmäkeskustelutilanteessa melko hyvin. Keskustelua heräsi etenkin runojen tilanteesta sekä kielikuvallisuudesta. Runojen ymmärtämisen ja tulkinnan kannalta keskeisimpiä lukemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat kielitaito, aiempi kokemus runouden lukemisesta sekä tieto runotekstien konventioista ja rakenteesta.