Lapsiperheiden kasvisten kulutus äitien kuvaamana

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lapsiperheiden äidit kuvaavat omaa ja perheensä kasvisten kulutusta ja siihen liittyviä esteitä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista, jotka toteutin keväällä 2010. Haastateltavina tutkimuksessa oli päiväkoti-ikäisten lasten...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Munter, Hanne
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Terveystieteiden laitos, Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36985
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lapsiperheiden äidit kuvaavat omaa ja perheensä kasvisten kulutusta ja siihen liittyviä esteitä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista, jotka toteutin keväällä 2010. Haastateltavina tutkimuksessa oli päiväkoti-ikäisten lasten äitejä (n= 10), jotka tavoitin erään Espoon kaupunginosan päiväkodin kautta. Aineistonkeruussa noudatin teemahaastattelun periaatteita ja aineiston analyysin tein aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tarkoituksena oli luoda kokonaiskuvaa siitä, miten haastatellut äidit kuvasivat heidän omaa, muiden perheenjäsenten sekä yleisesti koko perheen kasvisten kulutusta. Haastateltujen äitien kasvisten kulutukseen liittyvät kuvaukset olivat moninaisia ja yksilöllisiä. Äidit kokivat, että heidän lapsuutensa kasvisten käyttötottumukset olivat siirtyneet ainakin osittain nykyiseen perheeseen. He kuvasivat omaa kasvisten käyttöään määrältään runsaaksi, mutta muiden perheenjäsenten sekä yleisesti perheen kasvisten käytön he kokivat vähäiseksi. Samalla kuitenkin kasvisten käytön suositellusta määrästä esiintyi epätietoisuutta. Äidit kokivat, että lapsen syntymän myötä kasvisten käyttöön alettiin kiinnittää enemmän huomiota, mikä kuitenkin väheni lapsen kasvaessa. Kasvisten käytön omaksuminen nähtiin keskeisimmäksi kasvisten kulutusta edistäväksi tekijäksi kaikkien perheenjäsenten kohdalla. Lasten kohdalla kasvisten käytön omaksuminen nähtiin kuitenkin vaikeaksi. Kasvisten käyttö arjessa nähtiin hankalaksi myös muun muassa ajanpuutteen takia. Perheen aterioinnin kuvauksissa korostui perheenjäsenten eriaikainen ateriointi sekä eri ruoan tarjoilu. Tutkimus osoitti, että lapsiperheet tarvitsevat vauva-ajan jälkeen enemmän konkreettisia neuvoja kasvisten käyttöön kiireisessä arjessa sekä ohjausta lastensa kasviksiin tutustuttamisessa. Lapsiperheiden ravitsemusneuvonnassa tulee myös korostaa yhdessä syömisen tärkeyttä. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan käyttää suunniteltaessa lapsiperheiden kasvisten käytön lisäämiseen tähtääviä interventioita tai, kun halutaan kehittää perheisiin kohdistuvaa ravitsemuskasvatusta paremmin perheiden tarpeita vastaavaksi.