| Yhteenveto: | TIIVISTELMÄ
Javarus, H. & Mäkivirta, H. 2011. ”Unohtuiko jotain? Lapsi – ihminen...” Opettaja
Suoma Mäkivirran käyttöteorian ilmeneminen hänen yhteiskunnallisesti
kantaaottavissa kirjoituksissaan. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. 82 sivua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä kokeneen opettajan, Suoma Mäkivirran käyttöteoriaan hänen kirjoittamiensa, yhteiskunnallisesti kantaaottavien tekstien
kautta. Pyrkimyksenä oli selvittää Mäkivirran kasvatusajattelun keskeisiä teemoja ja
niiden välisiä suhteita. Tavoitteena oli myös muodostaa käsitys tutkittavan ihmis-,tiedon- ja oppimiskäsityksestä, sekä hänen käsityksistään kasvatuksesta ja
opettajuudesta. Lopulta pyrittiin ymmärtämään miksi, kenelle ja mistä näkökulmasta Mäkivirta on tekstinsä kirjoittanut.
Tutkimusaineiston muodosti Suoma Mäkivirran henkilökohtaisesti ylläpitämä arkisto, johon hän oli kerännyt vuosien varrella julkaistuja kirjoituksiaan, puheitaan ja
muita artikkeleita. Niistä valittiin tutkittavaksi kasvatusajattelun kannalta keskeiset tekstit, joita analysioitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin. Fenomenologishermeneuttisen lähestymistavan kautta pyrittiin erityisesti ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavan ajattelua mahdollisimman autenttisena. Sisällönanalyysin
lisäksi toteutettiiin alkukysely ja loppuhaastattelu luotettavuuden lisäämiseksi.
Tutkimus osoitti, että Suoma Mäkivirran käyttöteoria perustui vahvasti kristillisen elämänkatsomuksen varaan. Samalta pohjalta nousivat hänen ihmis-,tiedon- ja oppimiskäsityksensä, sekä siten käsitykset kasvatuksesta ja opettajuudesta.
Mäkivirta näki kasvatuksen päämääränä henkilökohtaisen jumalasuhteen,yhteisöllisen vastuullisuuden ja itsekasvatuksen motivaation herättämisen.
Koulutuksen pituuden ja tietomäärän laajuuden lisäksi hän korosti kasvatuksessa tarvittavan “kolmatta ulottuvuutta”, eli syvyyttä ja laatua. Hänen mukaansa kouluun
ja yhteiskuntaan liittyvät ongelmat johtuvat lopulta ihmisten etääntymisestä Jumalasta. Ratkaisuksi hän ehdotti paluuta totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen. Tuo klassinen arvoperusta on Mäkivirran mukaan ainoa kestävä ja hyödyllinen perusta koko
ihmiskunnan toiminnalle.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että kokenutkin opettaja tulkitsee uusia kokemuksia aiempien käsitystensä ja uskomustensa kautta. Kehittääkseen itseään ja
työtään, opettajien onkin oltava valmiita tutkimaan paitsi omaa ajatteluaan myös avauduttava keskustelulle. Opettajankoulutuksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että
opettajaksi opiskelevien historiallista ja yhteiskunnallista tietoisuutta on kohennettava,jotta ymmärrys lisääntyisi. Lisäksi julkista keskustelua kasvatuksen päämääristä on ylläpidettävä aktiivisesti. Kaikenkaikkiaan opettajuustutkimusta on syytä jatkaa
edelleen käyttöteorian näkökulmasta, sillä käsite on osoittautunut merkitykselliseksi paitsi opettajan toiminnan myös tämän työssäkehittymisen kannalta.
|
|---|