Stressinhallintakeinot ja työn imu päiväkirjatutkimus tiimityöstä

Tutkimuksessa tarkasteltiin stressinhallintakeinojen ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli selvittää ovatko stressinhallintakeinot ja työn imun kokemukset jaettuja tiimityöntekijöiden välillä. Tutkimus toteutettiin päiväkirjatutkimuksena, johon osallistui 33 rakennu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Homanen, Susanna
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Psykologian laitos, Department of Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2011
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36845
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa tarkasteltiin stressinhallintakeinojen ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli selvittää ovatko stressinhallintakeinot ja työn imun kokemukset jaettuja tiimityöntekijöiden välillä. Tutkimus toteutettiin päiväkirjatutkimuksena, johon osallistui 33 rakennusalan työntekijää viiden peräkkäisen työpäivän ajan. Tutkimuksen tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia, Pearsonin korrelaatiokertoimia sekä monitasoregressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkitut tiimit erosivat toisistaan stressinhallintakeinojen päivittäisessä käytössä sekä työn imun päivittäisissä kokemuksissa. Tulokset osoittivat myös, että stressinhallintakeinot, erityisesti ongelmasuuntautuneet stressinhallintakeinot olivat yhteydessä työn imuun. Näissä yhteyksissä havaittiin kuitenkin vaihtelua työpäivien välillä. Lisäksi monitasoregressiomallinnus osoitti, että ongelmasuuntautuneiden stressinhallintakeinojen ja uppoutumisen välillä oli yhteys, joka koski erityisesti yhtä tutkimuksen tiimeistä. Kyseiselle tiimille oli ominaista aktiivisten stressinhallintakeinojen – ongelmasuuntautuneisuuden sekä myönteisen ennakoinnin – käyttö. Tämä tiimi raportoi myös muita tiimejä voimakkaampaan työlleen omistautumista ja uppoutumista. Myös työskentelyolosuhteet tiimissä koettiin leppoisaksi sekä haasteista ja työtehtävistä selviytyminen arvioitiin korkealle tasolle. Tämän tutkimuksen perustella voidaan todeta, että työhyvinvointitutkimuksessa on tärkeää huomioida työntekijän sosiaalinen työympäristö (ts. tiimi/työyhteisötaso), sillä työhyvinvointikokemukset välittyvät työntekijältä toiselle ja omaavatsiten jaetun luonteen.