Nettielämän ensiaskeleet vanhempien näkemyksiä medialukutaidon ja mediavanhemmuuden merkityksestä neuvolaikäisen lapsen hyvinvointiin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 4-6 -vuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä medialukutaidon ja mediavanhemmuuden merkityksestä lasten hyvinvointiin. Tarkoitus oli selvittää, miten perheissä opetellaan medialukutaitoa ja millaisena näyttäytyy terveyttä edistävä mediavanhemmuus sekä millaista...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vähämartti, Tarja
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Terveystieteiden laitos, Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36826
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 4-6 -vuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä medialukutaidon ja mediavanhemmuuden merkityksestä lasten hyvinvointiin. Tarkoitus oli selvittää, miten perheissä opetellaan medialukutaitoa ja millaisena näyttäytyy terveyttä edistävä mediavanhemmuus sekä millaista tukea vanhemmat odottavat neuvolasta. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluina toteutetun väljän teemahaastattelun (n=9) avulla. Kolmen ryhmän ryhmähaastattelut tehtiin elokuussa 2010. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella lasten tutustuminen nettielämään alkaa jo 4-vuotiaana. Vanhemmat olivat kiinnostuneita lapsen mediaympäristöstä. Vanhempien puheissa medialukutaitoa opeteltiin ja harjoiteltiin yhdessä. Vaikka lapset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa, he käyttivät tietokonetta rohkeasti. Vanhemmat ohjasivat lasta terveyttä tukeviin valintoihin sääntöjen, ohjelmien sisällön valikoinnin ja oman mallin avulla. Vanhempien puheista muodostui näkemys, että toiminnan kautta yhdessä opeteltiin kriittistä medialukutaitoa. Vanhempien näkemyksen mukaan lapsen omien voimavarojen kasvu edistää hyvinvointia nettielämän ensiaskeleissa. Voimavarat vahvistavat salutogeenisen terveyskäsityksen mukaisesti koherenssin tunnetta. Vanhempien kokemukset ja mielipiteet neuvolan tuesta olivat hyvin erilaisia. Luku- ja kirjoitustaidon puute ei estä lapsia toimimasta verkkoympäristössä, jonka vuoksi medialukutaidon opetus on tärkeää aloittaa jo neuvolaiässä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lastenneuvolatyön tarkastusten sisältöjä. Tulevissa tutkimuksissa keskittyminen mediakasvatukseen terveyden edistämisen näkökulmasta valitsemalla kohderyhmäksi alle kouluikäiset lapset olisi suositeltavaa. Tietoa tarvitaan lisää, koska lapset aloittavat Internetin käytön jo 4-vuotiaana.