| Yhteenveto: | Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti sitten 1990-luvun. Muutos väestörakenteessa vaikuttaa myös suomalaisten koulujen arkeen ja opettajien työhön, mutta tutkimusta maahanmuuttajista erityisesti kieliaineiden oppijina on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää millainen maahanmuuttajan
kielellinen ympäristö Suomessa on ja erityisesti sitä millainen vaikutus sillä on kielten oppimiseen. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttajia toiminnan teorian valossa, ja vastauksia haettiin seuraaviin kysymyksiin: 1) miten maahanmuuttajaoppijat käsitteellistävät itsensä englannin ja suomen kielten oppijina, 2) minkälaisia välittyneisyyden keinoja he käyttävät englannin ja suomen kielten opiskelussa, 3) minkälainen suhde muodostuu formaalin ja
informaalin oppimisen välille ja 4) miten maahanmuuttajaoppijat rakentavat omaa toiminnallisuuttaan englannin ja suomen kielten oppijina.
Tutkimuksen aineistona oli 46 englannin ja 46 suomen kielen oppimiskuvaa ja yksi puolistrukturoitu haastattelu. Aineisto analysointiin sisällön analyysin periaatteiden keinoin. Tutkimukseen osallistujat olivat iältään 15-35-vuotiaita
maahanmuuttajanuoria eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Heidän saapumisikänsä Suomeen vaihteli huomattavasti, mutta yhteistä kaikille oli, että he eivät olleet syntyneet Suomessa. Tässä tutkimuksessa termi maahanmuuttaja viittaakin
ainoastaan henkilöihin, jotka eivät ole syntyneet maassa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ensiksikin maahanmuuttajanuoret ovat monipuolisia kielenoppijia, jotka rakentavat identiteettiä jatkuvassa dialogissa ympäristön kanssa. Toiseksi he käyttivät hyväkseen monia välittyneisyyden keinoja: erityisesti muilla ihmisillä oli tärkeä rooli oppimisprosessissa, mutta myös media (sis. kirjat) vaikutti oppimiseen. Kolmanneksi niin formaalit kuin informaalit oppimisen keinot muodostivat pohjan maahanmuuttajanuorten englannin ja suomen kielen omaksumiselle. He etsivät aktiivisesti mahdollisuuksia käyttää
kieliä koulun ulkopuolella. Lisäksi neljännes vastaajista osoitti merkkejä toiminnallisuus-ajattelusta, mikä oli odotettua vähemmän, sillä muut tulokset osoittivat heidän elämässään olevan paljolti sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa, jossa toiminnallisuus voisi kasvaa. Tuloksen ajateltiin heijastavan enemminkin valittua tutkimusmetodia kuin vastaajien toiminnallisuusajatellun puutetta.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset antavat toisen ja vieraiden kielten opettajille sekä tutkijoille kuvan siitä, millainen maahanmuuttajan kielellinen todellisuus Suomessa on ja miten tätä voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.
|
|---|