Kuulotiedon käsittely 5-6-vuotiailla kuulovasteet, niiden paikantaminen ja yhteys käyttäytymistason testien tuloksiin

Tutkimuksen aiheena oli 5—6-vuotiaiden lasten kuulotiedon käsittely ja sen kehittyminen. Tutkit-tavina oli 25 tyypillisesti kehittynyttä lasta: 13 tyttöä ja 12 poikaa. 5-vuotiaita oli yhdeksän, 6-vuotiaita oli 16. Tutkittavat oli rekrytoitu Jyväskylästä ja sen lähialueilta Väestörekisterikeskukselta...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kananen, Terttu
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Psykologian laitos, Department of Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36756
Description
Summary:Tutkimuksen aiheena oli 5—6-vuotiaiden lasten kuulotiedon käsittely ja sen kehittyminen. Tutkit-tavina oli 25 tyypillisesti kehittynyttä lasta: 13 tyttöä ja 12 poikaa. 5-vuotiaita oli yhdeksän, 6-vuotiaita oli 16. Tutkittavat oli rekrytoitu Jyväskylästä ja sen lähialueilta Väestörekisterikeskukselta saatujen tietojen pohjalta. Tutkimuksessa tehtiin sekä EEG-mittaus että käyttäytymistason testejä. EEG-mittauksessa käytettiin ns. oddball-asetelmaa, jossa taajuudeltaan 500 Hz:n siniäänen seassa soitettiin poikkeavana ärsykkeenä 425 Hz:n siniääntä. Käyttäytymistason testejä oli kaksi: Ensimmäisessä tutkittavien piti kuunnella kolmen siniäänen joukosta, mikä äänistä oli taajuudeltaan korkeampi kuin kaksi muuta. Toisessa testissä kuunneltavina oli synteettisesti muodostettuja y- ja i-vokaaleja, ja tutkittavan piti erottaa kolmen vokaalin joukosta yksi poikkeava. Tutkimuksen perusteella 5—6-vuotiaiden lasten kuulovasterakenne muodostuu P1—N2-aalloista, joista P1:n jännitehuippu osuu noin 100—115 ms ja N2:n noin 200—225 ms ärsykkeestä. Lisäksi poikkeavan äänen kuulovasteessa on näkyvissä ns. poikkeavuusnegatiivisuus- eli MMN-aalto (mismatch negativity) noin 230—250 ms ärsykkeestä. Lähdeanalyysin perusteella P1- ja N2-aaltojen syntypaikkaa kuvasi tangentiaalisesti suuntautunut dipolipari, joka sijoittui molempiin aivopuoliskoihin ylemmän temporaalipoimun sisäosiin. N2-aallon taustalta löytyi myös toinen dipo-lipari, joka oli orientaatioltaan radiaalinen ja sijoittui myös ylemmälle temporaalipoimulle, mutta tangentiaalista lateraalisemmaksi. MMN-aalto syntyi yhdestä, tangentiaalisesti orientoituneesta di-poliparista, joka sijoittui ylemmän temporaalipoimun sisäosiin. Kuulovasteissa ei ollut eroa 5- ja 6-vuotiaiden välillä, mutta MMN-aallossa oli suurta yksilöllistä vaihtelua. Käyttäytymistason testien perusteella voitiin nähdä, että tietoinen taajuuden erottelukyky kehittyy 5 ja 6 ikävuoden välillä. MMN-aallon ja tietoisen taajuuden erottelukyvyn välille ei löydetty mitään yhteyttä. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen olettaa, että siniääniin liittyvän kuulotiedon käsittelyn kehitys on 5—6-vuotiailla vielä keskeneräinen.